AXEL BITTER, (apteekkari, vanhanmallisen keikarimaisesti puettu
herrasmies, tulee oikealta moottorin vääntökampi kainalossa ja pyyhkien
hikeä kasvoiltaan.)
BITTER (hengästyneenä ja palavissaan; jo tullessaan puhuen;
kiihtyneesti:) Mitä pirullist', sanon minä. Minä veivaan ja veivaan...
Moottori käyp' lähtemään. Ja mitä pirullist'? Se seisoo taas. Minä
veivaan uudestaan, se sylkee ja pihisee, se hyrisee ja hyrrää. Ja
saamari soikoon. Se lakkaa taas...
VINTTURI. Kerrankos sitä, kerrankos sitä... Mutta minä täällä aioin
juuri ehdottaa naisille, että me lähdemme sinun moottorillasi
Jänissaaren kallioille. (Ottaen taskustaan reseptin:) Tuossa on
resepti: hela konjakkia, ja toinen madeiraa. Käy, apteekkari,
hakemassa. Minulla on gramofooni. Ja me pidämme tanssiaiset siliällä
kalliolla, kaukana maailman murheista ja... peloittavista ihmisistä.
BITTER. Mitä pirullist', kun minun piti juuri selittää, että veivaan ja
veivaan ja annan lopulta sille ryypyn. Mutta mitä pirullist', se seisoo
ja seisoo. Ja kun katson säiliöön, on bentsiini lopussa, se on vuotanut
pois. Ymmärrätkös, säiliössä on reikä... (Siirtyy Lempi Sirkiän luo,
suutelee rakastuneesti tämän kättä ja jää keskustelemaan. Samassa alkaa
vasemmalta, aivan läheltä kuulua gramofoonin soittoa.)