LEMPI. Ooh... (Heittäytyy loukkautuneen? näköisenä riippumattoon.)

MARY. Niin se nyt kuitenkin on, että asiat tänään reilaan ja yöllä

laivaan. Sinun hoikka vyötärösi kelpaa kyllä johonkin. Voit vipata

apteekkari Bitteriltä, joka kiertää sinua kuin pukki kaalimaan aitaa.

LEMPI syvästi inhoten: Fi donc... mitä sinä ajattelet?

MARY. Rahaa. Ja elämää kanssa. Tämä tyttö on kyllä herroja passannut.

Kumpikos meistä on ollut laivan päällä, Saimaalla, Näsijärvellä ja

Päijänteellä, ja kukas on restorangeissa, Kajaanista Hankoniemeen

saakka, kapinetteja steetannut ja serveerannut kanssa? Minä juuri,

Marja Tillanen, ja minä tunnen tämän elämän koktailit ja muutkin sakat.

Kaupungissa sitä sentään aina jotain ansaitsee, jollei muulla niin

trokaamalla, ja sinne tästä on lähdettävä. Mutta säädyllisesti, se on

ollut minun järkkymätön iteaalini aina ja joka hetki.

LEMPI. Vai säädyllisesti! Onko se säädyllistä, että...

MARY (jyrkästi:) On. Herroilta saa vipata ja niille voi jäädä velkaa.

Niin nekin jäävät. Mutta laskut on maksettava ja kuitti taskuun. Se

on laki restorangissa ja koko elämän hotellissa. Ja sinä vippaat

apteekkarilta ja sassiin kanssa.

LEMPI (melkein kiusoitellen:) Enpäs vippaa! Minä vain rakastan

myllärinpoikaa ja luultavasti... toivottomasti. Sinäpä se olet

miljonäärinleski ja minä olen vain tällainen... seurustelevainen nainen.

MARY (räjähtämäisillään:) Hvai-nee? Tjaa-jaa... Siinä sitä ollaan.

(Asiallisesti:) Hyvä. Riitelemiseen ei ole nyt aikaa. (Myhäillen

tyytyväisenä:) Onpa minulla täällä takataskussa vielä eräs Herran

pienimpiä, joka ei ole hukannut jaloa mielenlaatuaan...

LEMPI. Kauppiasko? Älä luulekaan. Se havittelee vain sinun luultuja

rikkauksiasi, pelastuakseen muijastaan ja konkurssista kukaties.

Koetapas, lähteekö. Ei, vaikka antaisit kunniasi ja maineesi...

MARY (nauraa raikuvasti:) No, niiden laita taitaa olla vähän niinkuin

minun rikkauksienikin. Aion kuitenkin sitä lerppahousuista narria vähän

koetella. Mutta minun ainoa todellinen kavaljeerini on... Arvaapas!

LEMPI. Tietenkin tuo houna papinpoika...

MARY. Eei... sinne päinkään. Minun ainoa pelastava ja uhriin valmis,

todellinen haaveen mies ja ainoa ritarini on, hän on — puotipoika

Janne Kärki. (Nauraen:) Ja hän se saa kalliisti maksaa rouva Tillonin

tämäniltaisen suosion ja armon. (Samassa kuuluu aivan läheltä moottorin

jyskytys, joka nopeasti taas lakkaa.) Jeskandeeraa! Nyt ne... Tämä

kapinetti on Steetattava. (Kääntyy taka-alaa kohti, aikoen korjaamaan

vaatteita pois nuoralta; huomaa samassa koko ympäröivän sekamelskan;

kauhistuen:) Herranjestas, sentään! Katso, nouse katsomaan...

LEMPI kavahtaa pystyyn: Ja minun puuderini ja hameeni...

MARY kävelee vasemmalle; uhkaavassa asennossa: Ja kuka riivattu on

saattanut tämän kaiken tehdä? (Heristää nyrkkiä:) Jospa minä sen

tietäisin...

Janne Kärki · 第 14 / 46 题