Sydänyön on taasen hetki --
Oi kuin onkin synkkä yö!
Taasen voimat viimeisetkin
Vaatii multa päivätyö.
Kaikkialla nukkuneita,
Taikka torkkuvia vaan;
Henget saattakohot heitä
Rauhaisesti nukkumaan!
Kestä vielä tunti, kaksi,
Valmihiksi työni saan --
Eihän uni asukkaaksi
Luotu, vierahaksi vaan.
Huomiseksi lapsosille
Täss' on leipä saatava;
Suurusta kun sais jo niille,
Helpp' ois yönkin valvoa.
Vielä tunti; -- karvastaapi
Öljyn katku silmiä --
Onnekas ken päivin saapi
Työnsä, yönsä levähtää!
Eikö mitä, päivin työni
Näin ei tyyntä, rauhaisaa
Oisikaan, ei maaten yöni
Runolliset ollenkaan.
Työ on tehty, kiitos Herran --
Mutta tuskin vielä meen
Levolle, kun valpas kerran --
Ainaan työtä huomiseen.