1. Perustussanoja.

Aukaisen sanani arkun,

Wirsi lippani wiritän

Poikipuolen polfwilleni,

Lauloaxeni hyfwiä,

Parahita pannaxeni; 5

Leneckö minusa miestä,

Uckon poiasa urosta,

Wangamoisesa waroa,

Tämän pulman purkajata,

Tämän jaxon jaxajata? 10

Pistä pili permandohon,

Wara lammi tanderehen,

Ettei noita kyllin söisik,

Kaihi wiljata witoisik;

Lieneekö minusa miestä, 15

Uckon pojasta urosta,

Wangamoisesa warowa?

Nousi ennen einke xuko,[26]

Hengenhaldia halitti,

Ennen onpa[27] nousemata, 20

Kahten hawahtemata;

Eij minusa miehen toisen,

Kengiminen kengihinsä,

Paneminen [pa]ulo[hin]sen,

Kengin kängäni lujaxi, 25

Pa[nen] paulat kindiäxi,

Ettei noita kyllin söisik,

Kaihi wiljalta wit[oisik].

Minä poika luoian luoma,

Waimon wanhan tufwitta[ma], 30

Micka lie minua luonut,

[Ku]ka kumoon suwennut,

Kuin [ei] luonut luondowana,[28]

Aw[u]wana aikiloinut,

Mua po[ika] langon luoma, 35

Wai[mon] wanhan tuwittama.

Wo[i] Iumala walollinen,

Waloll[inen] armollinen,

Piä pilfwis[ä] [kä]räjät,

Sekehisä sälfwät neuwot, 40

Ettei noita kyllin söisick,

Kaihick wilialta witoisik.

Kaksi kansanrunokokoelmaa viime vuosisadalta ynnä "Suru-Runot Suomalaiset" · 第 73 / 94 题