XXXIV. Historiolae.

0.

Lähtekämä laulamahan,

Saakama sanelemahan,

Noita saatuja satuja,

Joita sylki suuhun tuopi,

Wesi kielelle wetäwi. 5

1.

Oli hemme heinericko,

Toinen Ericki riddari;

Toinen kaswoi kaupungissa,

Toinen suomessa sikisi.

Joka kaswo kaupungissa, 5

Se kaswo kanan munilla,

Joka Suomessa sikisi,

Suomen suurilla härillä.

Sanoi toinen toisellensa:

Läckämästä lähi maille, 10

Läckämästä lähi maille,

Paikolle papittomille,

Joss' on lapset ristimättä,

Waimot kirckoon ottamatta.

Joit oluen tynnyristä, 15

Panit penningin siahan.

Ladoit heiniä ladosta,

Panit penningin siahan.

Laiskat olit lapset lallolassa,

Laiskat lapset, walskit waimot: 20

Kannoit kieltä kelwotointa,

Lijkutit lihan pahinta.

Käwi tästä ruoka Ruohtin,

Ruoka Ruohtin syömä Saxan:

Joi Oluen tynnyristä, 25

Weden wiskasi siahan;

Otti kakun kamarista,

Kiwen wyörytti siahan.

Saipa lallo laapurinsa,

Piru pitkän keihähänsä. 30

Sanoi toinen toisellensa:

Jos sinä jälille jäänet,

Ja minä tapettanehen,

Korjaakkosta munni luuni,

Sido silcki säckisehen, 35

Pannen orihin rekehen

Kuin orit uupuneewi,

Nijn pane härkä etehen.

Josso härkä uupunowi,

Sijhen kircko tehtänöhön. 40

2.

Sämsä poika senterwoinen,

Lato laiwoja merellä,

Istutteli purje puita,

Weti werka purjehia,

Kuin on männikön mäellä, 5

Eli synckä pilwen syrjä;

Sadan tappoi taimenia,

Tuhannen emä lohia.

Kaksi kansanrunokokoelmaa viime vuosisadalta ynnä "Suru-Runot Suomalaiset" · 第 29 / 94 题