-- -- -- Dns. Laurentius Ragualdj aboens. d. cuius bursa valuit
VIIII s. II lib. V s.'
Lehti 114, jälki-sivu. [Samalla vuodella]:
'Sequuntur nomina magistrorum huius anni -- -- -- -- --
-- -- -- Mgr Laurentius Ragualdj d. aboens. cuius bursa valuit VIIII s.
II lib. V s. et idem pro jocundo aduentu et cappa dni rectoris II lib.'
Lehti 118, esi-sivu. [Syysk. 1489--Syysk. 1490] Licentiatien joukossa:
'Dnus Heynricus de swecia Dyo. aboens. cuius bursa valuit 4 s. I lib.
-- -- -- -- --
-- -- -- Dns Paulus Linguonis Dyo. aboens. cuius bursa valuit
4 s. I lib.'
Lehti 118, jälki-sivu. [Samalla vuodella]:
'Sequuntur nomina magistrorum huius anni -- -- -- -- --
-- -- -- Magist:r Paulus Linguonis Dio. Aboens. cuius bursa valuit
4 s. I lib. et pro jocundo aduentu et cappa rectoris I lib.
-- -- -- Magist:r Heinricus nicolai Dyo. aboens. cuius bursa valuit
4 s. I lib. et pro jocundo aduentu et cappa rectoris I lib.'
5.
Otteita Leipzigin Yliopiston jäsenkirjasta; kirjain a merkitsee
kesä-jaksoa (semestre aestivum), kirjain b talvi-jaksoa (semestre
hiemale).
1409 b. Saluo de abo.
1410 a. iohannes mathye de abo.
1415 b. Heynricus andree de abo.
1414 a. Mgr Johannes de Wyborg pragensis.
Karolus bonde de abo.
Jacobus Rode de abo.
Johannes Hugemvalt de abo.
heinricus lenpe de abo.
1415 b. Thordo thordonis.
1419 b. Hugo Stenonis de Swecia.
1422 b. Thomas de abo.
1424 b. Petrus Brant de swecia.
Andreas Horn de Swecia.
1424 a. Jacobus Tirpe de swecia.
1437 a. Tordo bonde.
1438 a. Thomas nicolai de abo.
Magnus petri de abo.
Magnus Zimonis de abo.
Kanutus benekini de abo.
Gelacus gotschalk de abo.
Nicolaus swert de abo.
1438 b. Petrus magni de abbo.
Cunradus bicz de abbo.
1439 a. Petrus branth de swecia.
1441 b. gherhardus lathanj de swecia.
Jacobus wasman de swecia.
1446 a. Johannes lassahan de Swecia.
Ingemundus wesman de swecia.
1469 a. Johannes ganszow De Swetia.
1475 b. Dominus petrus haquini swecus de abiszker.
1483 a. Johannes de wyborgk baccalarius.
Petrus de Obo.
1488 a. laurencius de findlandia.
1490 a. Albertus Glöb de wiborgia.
1509 a. Johannes Driwer de swecia.
1514 a. Jaspar Joannis de abo.
Petrus Brasko de lewcopia regni Schwetie.
1516 a. Olauus Phase de Schuecia.
1545 a. Raynaldus Olauj Phace Suecus.
b. Nicolaus Krume Suecus.
1573 a. Christianus Micaelis Agricola Aboensis in Suecia.
1578 a. Olaus Kruse Suecus.
Laurentius Fortelius Suecus.
1579 b. Achatius Todt Suecus.
Ericus Scepper Suecus.
1585 a. Joannes Benedicti Montanus Suecus.
1588 b. Georgius Laurencij Finlandius.
1595 a. Nicolaus Boije Suecus.
1598 a. Daniel Theodori Fabrivillensis Suecus.
Viitteet:
[1] Päälähteinä: Egassius Bulaeus (du Boulay), Historia Universitatis
Parisiensis, IV ja V osa; painettu Pariisissa 1670. -- Crevier,
Histoire de l'Université de Paris; painettu 1761. -- Charles Thurot,
de l'organisation de l'enseignement dans l'Université de Paris
au Moyen-age. Paris et Besançon 1850. -- Englantilais- eli
Saksalais-kansakunnan tilikirjat Ranskan valtioarkistossa: Section
Administrative H 2587, 2588. -- Saman kansakunnan pöytäkirjoja
Opetusministeristön Arkistossa Pariisissa: Registres de l'ancienne
Université de Paris, I serie, N:o 8.
[2] Ks. Bulaeus, IV siv. 953.
[3] Ks. Bulaeus, IV siv. 394; Crevier II siv. 483. Johannes Petri
Canonicus Aboensis valittiin Rehtoriksi Kesäk. 23 p. 1366, mutta
ennenkuin hänen virkansa kolme kuukautta olivat kuluneetkaan, valittiin
jo Syysk. 16 p. toinen hänen siaansa. Rauskalaiset kirjaniekat
arvelevat, oliko hän sillä välin kuollut vai äkisti palannut
kotimaahansa. Ett'ei hän Pariisiin kuollut vaan tuli Turun pispaksi,
näemme Juusten'in kronikasta: "Decimus quartus D. Johannes Petri, qui
fuit Rector Universitatis Parisiensis". Porthan, joka ei ole nähnyt
Bulaeus'en teosta eikä nähtävästi Crevier'inkään äsken viitattua
paikkaa, luulee Juusten'in erehtyneen, ja arvelee Johannes-pispan
olleen ei Rehtorina vaan Regentti-maisterina. Ei ole epäilemistäkään,
että Porthan on väärässä. -- Juhana Pietarinpoian virkavaikutuksesta
Pariisissa mainitaan, että hänen toimellansa saatiin Parlamentilta
sääntö, joka kielsi Genoveva-vuoren teurastajat saastuttamasta
Opisto-seutujen ilmaa, terveydelle ja puhtaudelle vahingoksi.
[4] Ks. Bulaeus, V siv 920: "Petrus Roodh de Aho nat. Ang.".
[5] Upsalan kollegio oli ollut "in vico Serpentis", s.o. Rue Serpente.
-- Skaran huone mainitaan vielä 1466 "in vico Brunelli supra scholas
Decretorum" ja nimitetään myös "Domus ad imaginem nostrae Dominae".
Vicus Brunelli on Clos-Bruneau, lähellä Rue du Mont Saint-Hilaire ja
Rue des Carmes. Siinä olivat Oikeustieteen koulut sekä muutamia
taidettenkin kouluja, mitkä eivät mahtuneet Pahnakadun varsiin. Vertaa:
Thurot, siv. 128; Crevier, II siv. 451.
[6] Ks. Thurot, slv. 81: "un Finlandais, Jacques Pierre Roodh" -- --.
Viitataan Englantilais-kansakunnan pöytäkirjoihin. Niissä luultavasti
seisoo: _Jacobus Petrj_, ja Genitivossa: _Jacobj Petrj._ Hyvin
mahdollista on, että Bulaeuskin on Rehtori-luettelossaan erehtynyt
kirjoittaen _Petrus Roodh_, kun piti oleman _Jacobus Petri Roodh_.
[7] Englantilais-kansakunnan tilikirjojen mukaan.