Aine, jonka olen valinnut nyt ilmestyvän esitykseni aiheeksi, ei ole
kirjallisuudessamme kokonaan uusi eikä tuntematon. Se liittyy nimittäin
vanhempiin julkaisuihin, jotka ovat pyrkineet selittämään Porthanin
elämäntyötä milloin miltäkin puolen. Sitä ovat kosketelleet useat
kirjallisuutemme suurmiehet lausuessaan muistosanojaan henkilöstä,
jolle tämäkin esitys on omistettu. Sitä on käsitelty myöskin parissa
yleisempää kirjallishistoriallista laatua olevassa teoksessa. Nämät
teokset ovat olleet edellytyksenä tutkimukselleni, ne täydentävät sitä
muutamissa kohdissa ja niiden ilmoituksia olen käyttänyt hyväkseni aina
erityisesti niihin vetoamatta. Mainitsen tässä vain Tengströmin ja
Franzénin muistokirjoitukset, Reinin elämäkerrallisen kuvauksen sekä
Schybergsonin esityksen sarjassa "Åbo Universitets lärdomshistoria".
Kun syksyllä vuonna 1898 aineeseeni ryhdyin, ajattelin kyllä ensi
sijassa sen metoodin yksityiskohtaista esitystä, jota Porthan on
tutkimuksissaan käyttänyt. Tähän suuntaan neuvoi minua myöskin prof.
Lamprecht Leipzigissä, jonka kanssa samoihin aikoihin keskustelin
aineestani. Työni kuluessa huomasin kuitenkin, että tuollainen
menettelytapa, vaikka kyllä tarpeen vaatima, ei sellaisenaan ollut
yksipuolisuutta vailla. Huomasin, että se oli mahdollinen vasta sitten,
kun olin tarkemmin käsitellyt Porthanin tutkimustoimintaa hänen
elämäkertansa yhteydessä, pitämällä silmällä sen ajan muita
samansuuntaisia tutkimusharrastuksia. Tällainen menettely näet vasta
antaisi varman pohjan, jolta saattoi seikkaperäisesti seurata tutkijan
yksityiskohtaista tutkimustapaa.
Jatkoin työtäni tähän suuntaan. Porthanin kirjevaihto osaksi
painettuna, osaksi taas juuri kätköstään otettuna, oli erinomaisena
apuna. Myöskin Upsalan ja Tukholman kirjekokoelmat tarjosivat
tarvittavia aineksia.
Näiden tutkimusten tuloksena on etupäässä teokseni nyt ilmestyvä ensi
osa. Sen ensimäinen, johdantona oleva kappale on aijottu liittymään
koko seuraavaan esitykseen, ehkäpä vielä lähemmin vastailmestyvään
metoodin kuvaukseen. Sitä ei sentähden ole pidettävä minään
kokonaisuutena sellaisenaan, vaan ainoastaan varsinaisen aineen
taustana ja siltä kannalta tahtoisin sen arvosteltavaksi.
Siinä vielä vähemmin kuin aina muussakaan esityksessäni olen voinut
vedota käyttämääni kirjallisuuteen. Useat teokset ovat vaikuttaneet
käsitykseeni, vaikka lopullisessa esityksessä siitä ei selvempiä
merkkejä huomaa enkä kovin lyhyen esitystavan tähden ole voinut niihin
viitata. Olen kuitenkin koettanut valikoida kuvaavimmat kohdat
lähteistä ja viitata tärkeimpiin niistä.
Lopuksi käytän tilaisuutta lausuakseni kiitollisuuteni opettajalleni
prof. _J.B. Danielsonille_ siitä ohjauksesta ja opetuksesta, jota hän
koko sinä aikana, jonka olen tutkimuksiini käyttänyt, alttiisti on
minulle antanut, tehden siten minulle mahdolliseksi tutkimukseni
julkaisemisen. Vielä on minun kiittäminen avustuksesta ystävääni
fil.kand. _Ilmari Lehtosta_ ja veljeäni ylioppilas _Eino Palanderia._
Helsingissä 14 p. toukok. 1901.
_Gunnar Palander_.