TORSTI (Katsoo häneen pitkään ja ivallisesti): No, Tuttu?
TUTTU: No, mitä "no"?
TORSTI (Veitikkamaisesti): Minä toivon vain, ettei sinun ole enää
ikävä. Olethan saanut seuraa nyt.
TUTTU (Itkusuin): Ja sinä kehtaatkin vielä puhua noin hävyttömästi,
Torsti!
TORSTI: Saanko minä kysyä, minne sinä aiot panna yöksi maata?
TUTTU (Tiuskaisten): Kanakoppiin, niinkuin kuulit.
TORSTI: Minä sitten valitsen heinäladon ja jätän sikoläätin jollekin
mahdollisesti vielä tulevalle vieraalle.
TUTTU (Yhä enemmän hermostuen): Tämä on kauheata, tämä on kauheata!
TORSTI: Niin, kultaseni! Tämä on koleran esimakua. Basillit ovat
saapuneet!
TUTTU (Heittäytyen Torstin kaulaan): Oi, jospa voisimme niistä päästä
pian, pian!
TORSTI: Senhän saamme nähdä sitte!
Esirippu.