Kuin hiipuva hiilos tummentuu,
Kun tuli sen tuhkaksi söi;
Kuin iltakellon helkähdys haipuu pois,
Kun se kerran viimeisen löi --
Niin kerran kait ne taistotkin tummuu pois,
Jotka tunnetta tulena söi,
Ja se sydän niin hiljaan sammahtaa,
Joka liekitsi liioin ja löi.