Kun sinut muistan, niin jo värähtää
Sielussain omituinen onnen soitto;
Järvellä aallot armaat läikkyää,
Ja pihamaalla perhot väikkyää,
Ja kallioilla hehkuu aamun koitto.
Ja aamuruskon säihke kirkastuu,
Ja mökistäni saapi kultalinna,
Min pihall' leikkii prinssi hymysuu,
Ja kuningatar kaunis kumartuu
Sen puoleen, silmä välkkyin ihaninna.
Ja min' oon hohtolinnan prinssinen,
Ja kuningatar se on äitikulta.
Ken linnaan veis mun vielä hetkeks, ken?
Ja sois mun nähdä välkyn silmien,
Tuon välkyn äidinrakkauden tulta!
Oi, sinne kotipirtin hämäriin,
Ja vuotehelle kaikkein rakkaimmalle,
Jons' äidin silmä valvois nukuksiin! --
Mut siell' on ovet lyöty laudoin kiinn',
Ja isä, äiti viety mullan alle.