Wenäläinen wainolainen
Tappo Isän. tappo Emän,
Tappo wiisi weikojaini
Kuusi kummini tytärtä,
Seisemän setäni lasta
Tahtopa tappoa minua;
Minä piääsin päistärihin
Päistäret tulehen sytty,
Minä piääsin aijan piäälle.
Aita kuaatui kahen puolen
Minä kuusehen kawaisin.
Kuusi kuuexi muruixi
Seisemäxi seipähäxi,
Minä länsi lehtohoni
Lehto mulle sauwan anto,
Sauwa minun tielle suaatto
Tie minun talooni wei;
löysin Emännän leipomasta
Tyttären taputtamasta.
"Emäntäini, muoriseini,
Tie minulle kakkarainen,
Kiwen silmän suuruinen
Kanan munan muotoinen,
Lepän lehen luaajuinen
Koiwun lehen korkuinen!
Minä kakkara kalamiehelle
Kalamies kaloja anto.
Minä kalat Riihmiehelle
Riihmies minulla jywiä,
Minä jywät Posson suuhun
Possi mulla kylkiänsä,
Minä kylki koiralle
Koira mulle Orawan haukku,
Minä Orawan Kokoille
Kokko mulle siipiensa,
Siipiensa sulkinensa
(Kaiki kannuns-jalkonensa)
Jolla lensin löyhyttelin
Yheren meren ylite
Meren puolta kymmenetta,
Kahen kaupunin lewiten,
Jos ol' puut punaisit, muaat siniset,
Lehet lemmon karwalliset,
Kukot kulta-kannoxissa
Kanat waski-warpaissa,
Tyttäret tina-siloissa
Waimot waski-waljahissa,
Nuoret miehet miekka wyöllä
Wanhat ukot uunin piäälle.
Siel' on seinät senkin luista,
Siwuseinät Sirkun luista,
Peräseinät Petran luista
Owen seinät Osman luista,
Kiukkuwa meren kiwistä
Laki Lahnan suomuxesta.
Silta silkillä silottu
Pöytä kullasta kuwattu,
Rahi rauwasta rakettu.
Onnen Kukko pöywän piässä
Joka lattia lakasi
Sinisexi siiwillensa
Punaisixi purstollansa.
Rikat kantoi Rijan tyttö
Perille isäsän pellon.
Josta kuulu Kukon laulu
Herran huuto huonehesen
Jossa Muaaria makaisi
Puhas Poika putsutteli."