Harvoin ovat runoilijan unelmat tulleet siinä määrässä tosiksi kuin
tämän kuuluisan ranskalaisen kertojan mielikuvitelmat. "Matka maan
ympäri" käy nykyään päinsä lähes puolta lyhyemmässä ajassa kuin 80
päivässä; lentokoneet kaukomatkakilpailuissaan kulkevat maanosan
yhdeltä laidalta toiselle paljon nopeammin ja onnekkaammin kuin
Vernen sankarit "Viidessä viikossa ilmapallolla" Afrikan halki; ja
vaikkei vedenalaisten alusten liikkumiskyky vielä vedäkään vertoja
kapteeni Nemon salaperäiselle "Nautilukselle", niin alkavat niiden
hirvittävät vaikutukset paraikaa käytävässä merisodassa päästä tämän
tekemien joukkouhrien rinnalle.
Merkillinen on Vernen miltei profeetallinen kaukonäköisyys hänen
sepittäessään suunnatonta sarjaansa tieteellisiä seikkailuromaaneja,
jonka kirjallisuuslajin perustaja ja voittamaton mestari hän on.
Hänen kuvitelmansa ovat kieltämättömästi antaneet herätettä ja
viitteitä monille nykypäiväin keksijöille; niinpä esim. juuri tämä
nyt suomennettu kuvaus veden alla kulkevasta aluksesta. "Nautiluksen"
periaate ja nimi olivat tosin lainatut ensimmäisen höyrylaivan
rakentajalta Fultonilta, mutta tämän Napoleon I:stä varten tekemät
kokeet käsivoimin kuljetettavalla vedenalaisella veneellä olivat joka
suhteessa puutteelliset ja unohtuivat pian. Sen sijaan tarkastaessa
ruotsalaisen Nordenfeltin, amerikkalaisen Simon Laken, ranskalaisen
Goubet'n ja ennen kaikkea amerikkalaisen Hollandin malleja --
viimemainittu on nykyisten sotahirviöiden alkutyyppi -- huomaa niissä
toteutetun samoja veden lasku- ja sulkukojeiden, syvyysläppien ja
sähköllä käypien voimakoneiden periaatteita, joilla Verne varusti
kuvittelemansa aluksen. Voi myöskin ottaa huomioon innostuksen jolla
yritteliäät amerikkalaiset, jos joihinkin hullunkurisiin tuloksiin
tullen, ovat ryhtyneet käytännössä toteuttamaan monia muita hänen
kuvitelmiaan.
Moisesta kaunokirjailijalle harvinaisesta saavutuksesta sekä
teostensa nauttimasta verrattomasta kansansuosiosta Verne saa
kiittää laajaa ja monipuolista tieteellistä sivistystään. Hänellä
ei ollut ainoastaan tavaton mielikuvitus, joka kuin leikkiä laskien
liitelee kaikissa tunnetuissa ulottuvaisuuksissa; hän oli samalla
syvällisesti perehtynyt moniin eri tieteenhaaroihin. Hän tunsi kaikki
tutkimusmatkat ja löytöretket vanhimmista ajoista omaan aikaansa
asti -- hän onkin niistä julkaissut laajan, moniosaisen teoksen;
hän oli kuin kotonaan fyysillisen, kasvi- ja eläinmaantieteen ynnä
syvämeritutkimuksen alalla sekä tiesi fysiikan ja mekaniikan laeista
ja ennätyksistä enemmän kuin useimmat muut tavalliset "maallikot".
Kun hän näitä tieteellisiä tietämiään käsitteli suurella runollisella
kyvyllä ja rajattomalla mielikuvituksella, samalla yhdistäen
kuvauksiinsa kuivaa mutta reipasta ja leppoisaa leikillisyyttä, niin
ei ole ihmettä että hänen satalukuun nousevasta romaanisarjastaan
tuli kaikkialla oikea kansankirjallisuus. Ja vaikka ne uudempien
tieteellisten saavutusten ja tutkimusmatkain tulosten perusteella
monestikin saattavat tuntua vanhentuneilta, on kieltämätöntä että ne
aina tulevat olemaan reippaan, matkoista ja keksinnöistä huvitetun
nuorison mielilukemista.
_Jules Verne_ syntyi helmikuun 8 p. 1828 Nantes'in kaupungissa
Ranskassa. Aluksi hän kirjoitteli muutamia runomuotoisia näytelmiä;
mutta erääseen ranskalaiseen kuvalliseen perhelehteen kirjoittamansa
seikkailukertomukset, jotka saavuttivat suurta suosiota, johtivat
hänen sille alalle, jonka perustaja ja saavuttamaton mestari
hänestä tuli: tieteellisen seikkailuromaanin. Hän panee sankarinsa
suorittamaan eriskummallisia matkoja, ja matkahuomioitten
kuvaamisessa hän saa laajan ja monipuolisen oppineisuutensa esille
viehättävässä ja helppotajuisessa muodossa. Suomeksi on hänen
teoksistaan tietääksemme käännetty seuraavat: "Matka maan ympäri 80
päivässä", "Matkustus maan keskipisteeseen", "Veden päällä liikkuva
kaupunki", "Nousu Mont Blanc-vuorelle", "Talvenpito pohjaisissa
jäissä", "Viisi viikkoa ilmapallossa" sekä tämä nyt käsissä oleva
kirja. Vernen teokset ovatkin käännetyt useimmille maailman kielille,
jopa muutamia japaniksikin ja arapiaksi. Tämän uutteran kirjamiehen
ja urheilijan -- toisen puolen vapaasta ajastaan hänen sanotaan
viettäneen purjealuksessaan -- tavoitti iällisenä kova kohtalo:
loppuvuotensa hän eli aivan sokeana. Verne kuoli maaliskuun 24 p.
1905.
_Suomentaja_.