Tuo oli tytti Päivölässä
Ihalempi, maammon impi,
mansikka hyvien maiden,
Herran lehtojen hedelmä;
meni karjahan kesällä,
ei tullut takaisin tytti.
Läksi veikko vieremähän.--
Hiidet virvoja viritti.--
"Kunne sorruit kurja sisko?"--
Poika soille portahaksi.
Läksi taatto tietämähän.--
Hiidet virvoja viritti.--
"Kuhun kuljit tyhmä tyttö?"--
Taatto Kalman kartanoihin.
Läksi äiti etsimähän.--
Hiidet virvoja viritti.--
"Missä mielitiettyseni?"--
Äiti taivahan taloihin.
Saatteli sanan Ukolle:
"Haihtui tieltä tuiretuinen."
Läksi Luoja löytämähän.--
Hiidet virvoja viritti.--
"Kussa kuljet, Herran kulta?"
Sammui kaikki Hiiden virvat.
Istui impi maammon marja
hettehellä heiluvalla;
kysyi julkinen Jumala:
"Miksi poskesi palavat?"
Vastasi valio korven:
"Kulki pilvi taivon kantta,
päivä pilveä punasi,
siitä syttyi poskipääni."
Sanoi Taatto taivahainen:
"Miksi silmäsi vesissä?"
Virkkoi vieno metsän viemä:
"Lankesi kedolle kaste,
madot kiilto-kimmeltivät,
siitä silmäni kihosi."
Tutki Tuomari sydänten:
"Miks povesi polttelevi?"
Salon arka noin saneli:
"Tähti kultainen putosi
läikkyvähän lähtehesen,
siitä syömeni värähti."
Jo julisti hyvä Jumala:
"Kun lie pilvi kulkenunna,
olet tytti pilven tytti,
kun lie kaste langennunna,
olet siunattu kaponen,
kun lie pudonnut tähti,
olet tähden synnyttävä,
sankarin sotasukuisen,
miehen suuren, miekka-lemmen."
Sanoi, nosti noutamansa
ylimmäiselle sijalle,
ylimmäisen pilven päälle.