KEVÄÄLLÄ 1918.

Jäät lähtevät —

jäät lähtee rannoiltamme,

ja meri hymyää, —

vaan meidän rinnoissamme

ei sula talven jää!

Jo linnut palajaa,

taas puista puistojen

soi kevätliverrykset rastahan, —

mut ihmissydän vain

ei valoon aueten,

ei ymmärtäin ja rakastain

käy toista vastahan!

Taas kevät saapuu —

taas sulaa sydän maan,

ja kukat aukenevat aurinkoon, —

mut sydän ihmisten

on kylmän talvinen

ja tyly tuntehille veljien!

V

Elämän helle · 第 52 / 58 题