Savitaipaleessa 31 elok. 1850.
Veli Kultaiseni!
Melkein tunnut olleesi pahalla tuulella kirjoittaissasi kirjaustasi "27
heinäk.", kuin sitäkin kysyt, mihin meidän valistuneina aikoina satuja
tarvitaan, ja mitä niillä tehdään, ja kuin Helsingin Sinulta suun
sivuitse menneitä hyviä päiviä vihastut; ja vieläkin kuin minua tuolla
lailla "?!" suomit, kuin muka olen kirjoittanut Sinun osasi Sanakirjan
tehossa olevan "_N-n_ al'usta sanaan _Styfhalsig_". Lienee kuka hyvänsä
sitä kirjoittanut, mutta en suinkaan minä, sillä jo mennä vuonna
heinäkuun alussa toi Oksanen minulle valmista sanakirjaa sanaan
_Penning_ ja Hanénilta sain viimeis syksynä sanasta _Stöpig_ alkain.
Tätä väliä olen minä Sinullekin kirjoittanut, mutta en muuta; enkä
tiedäkkään, kuinka te olette alkuansa työnne määränneet. Nyt on siis
paitsi muita väliä vielä _Styfhalsig--Stöpig_ kirjoittamatta, enkä
tiedä, lieneekö se Sinun vain Hanénin kirjoitettavana. -- Ja vieläkin
kuin varoitat minua työtäsi tärväisemästä. Min' en ole mitään tahtonut
enemmin vihata, kuin itserakkautta, ja katson sentähden ainoastansa
sitä parhaaksi, minkä soveliaimmaksi ja oikeimmaksi näen, säästämättä
enemmin omia kuin muidenkaan omituisuuksia. Niitä parannuksia
kirjoitustavassani, joita ensin koettelin, mutta jotka sittemmin kyllä
arvasin kaikille kelpaamattomiksi, olen armotta heittänyt pois, ja
olisin siinä asiassa mennyt edemmäksikin, jos ei tutkijakunta, joka
ueuvoitteli kirjoitustavasta ja vaatiikin sanakirjaa "yhtämukaiseksi",
olisi määrännyt, että _k_ ei tule pehmitettäväksi _j_:ksi (esim. _ale_
ei _alje_), mutta että muuten kaikki tulee Eureenin kieliopin mukaan
kirjoitettavaksi. Kiroa Sinä tutkijakuntaa ehtimiseen, sillä minä
ehtimiseen ojon Sinun sanojasi _te(v)ossa, al(v)ussa, var(a)astaa,
jaka(a')_. Jos tahdot kirjoittaa tutkijakunnalle kirjoitustavastasi,
niin olkoon sanottu, että se on varsinkin Tohtor Castrén, joka
yhtämukaisuutta vaatii, ja esti, ettei sanakirjaa jo sillänsä ilman
minun katsomattani ruvettu painamaan, niinkuin varsinkin Oksanen ja
Elmgren jo toissa keväinä tahtoivat. Tutkijakunnan tarkoitus on, ettei
mitään erinomaisia poikkeamisia entisestä kirjakielestä pitäisi
tehtämän, paitsi mitä juuri tarvis vaatii. Henkähys ja k pehmitysmerkit
sekä monet murteista saadut erilaisuudet päätettiin sentähden huoletta
jätettäviksi pois, kuin ne kuitenkin eivät lukijoita yhteiseen, mutta
ainoastansa kielentutkijoita hyödyttävät, mutta kielentutkijat
kuitenkin varsinaisista selityksistä niistä selon saavat.
Tulevan kuun keskivälissä tulen minä Helsinkiin. Sanakirjaa
läpikatsoessa menee paljon aikaa, sillä minä verron kaikki Meurmanin
Ruotsalais-Wenäläisen sanakirjan kanssa ja silmäilen vielä muitakin
huonompia ruotsalaisia sanakirjoja sekä muita lähteitä. Ainakin menee
koko talvi lävitse katsoessa. Milloinko sitte painaminen alkanee, sitä
en tiedä, sillä vaatimista myöten pitäisi kaikki oleman valmis, ennen
kuin tutkijakunta ottaa sen tutkijaksensa, varsinkin sentähden, jos
yhdistetyt sanat ovat osainsa kanssa yhtämukaisesti suomennetut, esim.
_föra_ ja _öfverföra_. Tulevan kesän kuluessa on siis sanakirja vasta
valmiiksi toivottava.
Älä etsi estelemisiä satujen keräämiselle; kyllä niitä toivotaan
kerättävän vaikka kuinka paljon. Lappalaisista, Hiiden väestä,
munkkilaisista ja muusta sellaisesta pitäisi Sinun tarkkaan kyselemäsi.
Lauluja ja niiden laulantoja, sananlaskuja, arvoituksia sopii myöskin
kerätä kussa sattuu.
Onkos siellä mitä vanhoja hautoja ja roukkioita? Tavataankos niissä
vaski-, rauta- vain kivikaluja? Onkos mitä pantu kuolleen suuhun taikka
muuhun vissiin paikkaan? Olisi niitä paljonkin kysymisiä, mutta paperi
loppuu. Jää hyvästi ja kirjoita
veljellesi
Europaeukselle.
Kuuluu, että Sortavalan tunnettu kappalainen H. Renqvist ei ole
laskenutkaan poikaansa niin syntisille retkille kuin runoja keräämään.