[13 p. heinäk. 1863.]
Veli Hyväiseni!
Tässä saan lähettää Sinulle ensimäisen sivun tapelliani lisäyksillä ja
ojennuksilla varustettuna. Turkkilaistatarilaisille lukusanoille olen
kokenut tehdä kaiken oikeuden, minkä olen voinut, niin että minua
siltä kohdaltakaan ei suinkaan voitane pitävillä perustuksilla
epärehelliseksi syyttää.
Merkillisin on se, kuin semiläis-afrikkalais-baskilaiset lukusanat,
tahi perustukseltansa oikeastansa afrikkalaiset vaan yhtä tuhannen
nimitystä vaille kaikki ovat yhteydessä toisten vanhan mantereen
yhteisten lukusanain alkumuotoin kanssa ja päällisiksi ne
osoittavatkin nämät alkumuodot yhteen tukkuun kerättyinä ja
melkein aina vanhimmissa tahi täydellisimmissä muodoissa. Esim. Afrik.
2 a) on likinnä samojediläistä, grusilais-abehasilaista ja
tungusilaista _kahden_ muotoa, 2 b) taasen likinnä etu- ja taka-Indian
alkuasukasten _kahta_, joiden muut lukusanat ovat nähtävät kirjassani
_Vorläufiger Entwurf über den Urstamm_. Merkillistä on etenki se kuin
suomalais-unkarilaisten lukusanain alkumuodot, esim. 1, 3, 4, 5, 6, 10,
ovat likinnä näitä afrikkalaisia. Minä huomeispäivänä tulen aloittamaan
Suomettaressa kirjoituksen, josta tulee näkymään, että pohjaisissa
maissa löyttyjä kivikaluja ja merkkiä niistä ajoista on löydetty aina
yhtä mittaa läpi Ranskan maan Spaniaan ja Portugaliin asti. Tämä
näyttäisi, että Suomalais-unkarilaiset ja muut yhtä alkuperää olevaiset
kansat alkuansa olisivat tulleet Afrikasta, samoin kuin paljoa
myöhemmin Baskilaiset. Tämä havainto kyllä vahvistuu, jahkahan
afrikkalaiset lukusanat Afrikassa nyt matkustelevain ja sinne
yrityksissä olevain tutkiain kautta tarkemmin saadaan kerätyiksi. Siitä
minä jo olen kirjoittanut ja lähettänyt tämän tapellin muutamille
ulkomaalaisille.
Kuin nyt tämä minun tutkintoni näin jo vähissä näytöksissäkin on
perustettu (se vähäinen sanain polvein vertailus on myöskin
lukuunotettava) ja kuin nyt vastustus Suomen kielen ja kansan arvon
ylentämistä vastaan on jo hyvin paljon tasautunut; niin etkös
uskaltaisi olla niin hyvä ja kirjoittaa minulle Snellmanille
näytettävän puolustuskirjeen sitä varten, että antaisivat minulle
vaikka vähemmänkin avun kuin sen, minkä jo Laguksenkin lauseen päälle
minulle annettavaksi esiteltiin. Sitte ehkä jaksaisin painattaa
dosenttiväitöksen ja päästä puutteen kiusasta irti.
Sinuun nyt suomalaisuuden vastustajat semmoisesta
puolustuskirjoituksesta eivät suinkaan voine vihastua.