97. Lönnrotille.

[Pääsiäism aanantaina 1859]

Jalo Veljyeni!

Tahtoisin minä vielä kysyä, jos Kirjallisuuden Seura tahtoisi antaa

minulle matkarahoja Liettyvän ja Lätin maihin, sillä sen minä olen nyt

havaannut, kuin olen saanut käydä Nesselmannin Litthauisch Deutsches

Wörterbuch, Schleichers Litthauische Sprachlehre ja Potin De

Borusso-Lithuanicae tam in slavicis qvam letticis lingvis principatu

commentatis j.m. läpi, että sekä Suomalais-ungarilainen kielioppi että

sanastokin ja kansalliset tavatkin ovat Liettyvän ja Lätin kansasta

lähintänsä kotoisin. Göthin kansa näyttää toisella korvalla olleen

lähin naapuri tahi Saksan sukuinen kansa yleiseen. Minä viikkokausi

takaperin yhdeltä Venäen upsieriltä sain sen selityksen, että

Liettyväläisten _kanklai_, joka tulee sanasta _kankele_, suomeksi

_kello_, että se muka on ihan samanlainen soittokalu kuin Suomalaisten

kantele, toisesta päästä viistoon leikattu ja kielet vaskilankaiset ja

чудесно какъ играетъ. Venäen puolisten Liettyväläisten ja varsinkin

niiden hyvin eroavaisten Shmuudilaisten kieltä ei näy eikä kuulu paljon

vielä olevan tutkittunakaan ja kuin jo Preussin Liettyvän kielestä

kaikki suomalaiset participiumit sekä vähintäkin neljä sananpolvia:

minkäpolvi, missäpolvi, minäpolvi ja accusativus alkuansa päätteellä m

on tullut Suomen kieleen ja monta muuta alkuperäistä juurta sieltä

voipi johtaa vielä nytkin, niin siitä syystä niiden kielten tarkempi

tutkiminen onkin Suomalais-ungarilaisten kielten tutkinnon

perustusehdoiksi katsottava. Näistä minä jo Oksasellenkin kirjoitin.

Kuin Kirj. Seuran Lapin matkaani varten minulle lupaamat rahat minulta

silloin jäivät ulos ottamatta, niin nyt minä ne tahtoisin anoa

itselleni. 50 tahi 60 ruplaa olisi minulle kyllä. Nyt minulla tähän

tärkeään tutkintoon olisi halu ja tilaisuus. Kaksi kuukautta olisi

ainakin kyllä sitä matkaa varten, jos ahkeraan liikkuu, ja eihän siellä

tarvitsekkaan niin paljon matkoilla aikaa menettää kuin vuorokaudessa

täältä pääsee Pskoviin asti Lätin rajalle. Eihän näistä tutkinnoista

Kirj. Seuralla tarvitse olla mitään pelkoa, että minä muka niillä

varkoittaisin "för att behaga Hyssen", sillä Venäen kieli on kuitenkin

syrjemmäisessä sukulaisuudessa Suomalais-unkarilaisiin kieliin ja

jääpihäu Suomalais-ungarilaisille kielille kuitenkin täydellisen

kielikunnan omaisuudet sittenkin paikoillensa. Kansallisuuden suhdat

eivät ole miksikään kuolemaksi ihmiskunnalle, mutta siksi minä niiden

väkivaltaista kuolettamisen pyyntöä koko ikäni aikoina jään katsomaan,

tulkoon tämä kuolettamisen pyyntö sitten mistä päin hyvänsä.

Ole niin hyvä Veliseni ja lähetä minulle takaisin se viimeinen kirjeeni

Sinulle. Minä siitä otan kopion jos niin tahdot. Ole myöskin niin hyvä

ja vakuuta Kamreeri Wegeliukselle että minä toimitan kasvurahani kohta.

D. E. D. Europaeuksen kirjeitä ja matkakertomuksia · 第 151 / 188 题