[Pääsiäism aanantaina 1859]
Jalo Veljyeni!
Tahtoisin minä vielä kysyä, jos Kirjallisuuden Seura tahtoisi antaa
minulle matkarahoja Liettyvän ja Lätin maihin, sillä sen minä olen nyt
havaannut, kuin olen saanut käydä Nesselmannin Litthauisch Deutsches
Wörterbuch, Schleichers Litthauische Sprachlehre ja Potin De
Borusso-Lithuanicae tam in slavicis qvam letticis lingvis principatu
commentatis j.m. läpi, että sekä Suomalais-ungarilainen kielioppi että
sanastokin ja kansalliset tavatkin ovat Liettyvän ja Lätin kansasta
lähintänsä kotoisin. Göthin kansa näyttää toisella korvalla olleen
lähin naapuri tahi Saksan sukuinen kansa yleiseen. Minä viikkokausi
takaperin yhdeltä Venäen upsieriltä sain sen selityksen, että
Liettyväläisten _kanklai_, joka tulee sanasta _kankele_, suomeksi
_kello_, että se muka on ihan samanlainen soittokalu kuin Suomalaisten
kantele, toisesta päästä viistoon leikattu ja kielet vaskilankaiset ja
чудесно какъ играетъ. Venäen puolisten Liettyväläisten ja varsinkin
niiden hyvin eroavaisten Shmuudilaisten kieltä ei näy eikä kuulu paljon
vielä olevan tutkittunakaan ja kuin jo Preussin Liettyvän kielestä
kaikki suomalaiset participiumit sekä vähintäkin neljä sananpolvia:
minkäpolvi, missäpolvi, minäpolvi ja accusativus alkuansa päätteellä m
on tullut Suomen kieleen ja monta muuta alkuperäistä juurta sieltä
voipi johtaa vielä nytkin, niin siitä syystä niiden kielten tarkempi
tutkiminen onkin Suomalais-ungarilaisten kielten tutkinnon
perustusehdoiksi katsottava. Näistä minä jo Oksasellenkin kirjoitin.
Kuin Kirj. Seuran Lapin matkaani varten minulle lupaamat rahat minulta
silloin jäivät ulos ottamatta, niin nyt minä ne tahtoisin anoa
itselleni. 50 tahi 60 ruplaa olisi minulle kyllä. Nyt minulla tähän
tärkeään tutkintoon olisi halu ja tilaisuus. Kaksi kuukautta olisi
ainakin kyllä sitä matkaa varten, jos ahkeraan liikkuu, ja eihän siellä
tarvitsekkaan niin paljon matkoilla aikaa menettää kuin vuorokaudessa
täältä pääsee Pskoviin asti Lätin rajalle. Eihän näistä tutkinnoista
Kirj. Seuralla tarvitse olla mitään pelkoa, että minä muka niillä
varkoittaisin "för att behaga Hyssen", sillä Venäen kieli on kuitenkin
syrjemmäisessä sukulaisuudessa Suomalais-unkarilaisiin kieliin ja
jääpihäu Suomalais-ungarilaisille kielille kuitenkin täydellisen
kielikunnan omaisuudet sittenkin paikoillensa. Kansallisuuden suhdat
eivät ole miksikään kuolemaksi ihmiskunnalle, mutta siksi minä niiden
väkivaltaista kuolettamisen pyyntöä koko ikäni aikoina jään katsomaan,
tulkoon tämä kuolettamisen pyyntö sitten mistä päin hyvänsä.
Ole niin hyvä Veliseni ja lähetä minulle takaisin se viimeinen kirjeeni
Sinulle. Minä siitä otan kopion jos niin tahdot. Ole myöskin niin hyvä
ja vakuuta Kamreeri Wegeliukselle että minä toimitan kasvurahani kohta.