Joroisissa 16 elokuussa 1858.
Jalo Veljyeni!
Kiitoksia hyvin paljon lähetyksestäsi, jonka vasta nyt Helsingissä
kauvan viivyttyäni Rantasalmin kautta tänne matkatessani siellä sain
käsihini. Sen minä kohta lähetän takaisin jälleen, niin pian kuin vaan
ennätän ottaa siitä kaksi kopiota.
Varsin hyvä uutinen minun puolestani on se, kuin Mikkelissä
"Kuvernyörin puolesta" on myönnetty lupa kirkonkokouksen pitoon
kansankoulun saamiseksi Rantasalmille semmoisille perustuksille, kuin
myötäseuraavassa Julkisten Sanomain lehdessä lyhykäisesti kerrotaan.
Rantasalmilla on kymmenen vuoden sisään melkein yleiseen levinnyt se
tapa, että pitää häitä ja kaikkia muita pitoja talonpojissa peräti
ilman viinatta. Sanotaan, että "ei muka muualla kuin huonommissa
paikoissa vielä viinaa pidoissa nähdä talonpojissa". Herrat ja
papitkaan eivät vielä kuitenkaan ole tahtoneet ruveta semmoista
esimerkkiä ihmisille antamaan, enkä tiedä milloinko siksi sivistynevät.
Eiköhän Helsingissä siellä suurimmaksi kehutun sivistyksen vaikutuksen
vallassa, tämä Rantasalmin talonpoikain esimerkin seuraaminen jo
jaksaisi jaloillensa päästä, vaikka jonkun enimmästi sivistyneen luona?
Nyt tulee Rantasalmille kohta kirkonkokous, mutta minun pitää ensin
matkustaman sinne yhden talonpojan luokse, joka tahtoi minua kulkemaan
kansansa yhdessä muutamissa taloissa asiata edeltäpäin selittämässä,
niin että ukot siitä ensin saisivat paremman käsityksen. Mutta pian
joka ainoa, joita minä tähän asti siinä asiassa olen saanut puhutella,
niin kaikki ne ovat sen asian puolella, että vaan saada estetyksi
rännärien viina pois ja varsinkin sitä että saada joka miehelle sama
oikeus kuin nyt on Nimismiehille annettu, että ottaa vieras ja luvatoin
viina ja viinakalut pois missä vaan tapaa ja saada 2/3 sisääntuloja
siitä omaksi osaksensa, niin että sillä lailla paljoa paremmin pois
estetyksi kuin nyt, kuin on tuhannen teitä ja paikkoja viinalla, joita
ei Nimismiehen silmä älyäkkään eikä tapaa.
Ole nyt niin hyvä ja lähetä minulle luettelus semmoisista sanoista,
jotka ovat sukua venäläisiin sanoihin. Akademikus Sreznevsky niitä
tahtoi minulta keväillä Pietarissa ja voisi vielä joku sattua minunkin
tutkintoihini, joita minä ahkeran perään olen toimittanut ja
merkillisiä onkin niistä selinkoja selvinnyt, niin että lätin kieli
onkin tullut likeisimmäksi suomalais-unkarilaisten kielten
perisukulaiseksi, vaikka oppineet ovat sanoneet, että lätin kieli vaan
on "Suomen kielen kanssa sekoitettu".
Ole nyt Veli oivaiseni, niin hyvä ja toimita jos vaaditaan, 28 ruplaa
Kamrer Wegeliukselle velkaini korkorahain maksuksi. Minä tulen kyllä
kohta saamaan rahoja sen asian maksuksi, vaikka kyllä nyt paikalla en
voi lähettää. Jo se olisi tullutkin maksetuksi aikojakin, jos en olisi
niin ijänkaiken myöntymätöin kaikkiin vastenhankalaisuuden mieliin.
Mutta nyt jo alkavat tiet avautuakkin. Toivoen ettet minun suoria
kansallisia tarkoituksiani kieroon katso ja auttamatta heitä olen aina
kunnioittava
veljyesi
D. E. D. Europaeus.