[12 p. kesäk. 1852.]
Kunnon Veljyeni!
En tiedä, lieneekö Maister Elmgren ajoissa tahi ensinkään lähettänyt
Sinulle kirjaustani, jonka kirjoitin pari kuukautta sitte ja vein
Elmgrenille lähetettäväksi Sinulle sanakirjan arkkein kanssa seuran
sinetin turvissa, johon minulla lieneekin ollut oikeutta, kuin
kirjauksessa ainoastansa seuran puoleisia asioja löytyi. Vastausta
Sinulta ainakin ei vielä ole tullut, ehkä sitä hyvin olen toivonut.
Älä nyt pane pahaksi, jos pyydän Sinua olemaan hyvä ja mitä pikemmin
lähettämään nähdäkseni ja hyväksi käyttääkseni kaikkia havaitsemiasi ja
muistutuksiasi sekä lisäyksiäsi, joita lienet kerinnyt tehdä niihin
Sinulle jo ennen lähetettyihin sananakirjan arkkiin, sekä jos mitä
ennätät luultavasti tässä postissa lähetettäviin arkkiin merkitellä.
Painovikoja, joita paikoittain näyttää tulleen melkein liiaksi, mutta
joita vasta koetaan tarkemmin välttää, lienet myöskin merkitellyt, mitä
lienet älynyt. Jos siis joitakuita semmoisia olisit älynyt useampia
kuin mitä myötä seuraavassa kirjassa olen merkitellyt, niin ole hyvä ja
lähetä niistäkin minulle tiedon.
Jos tarvis vaatii, niin ilmoitan sitte sanomalehtein kautta mitä pitää,
sekä paino- ja muita vikoja että muistutuksia ja lisäyksiä, ja
sellaisia lienee tarvis ilmoittaa varsinkin, jos pitää vastaamani
jotakuta arvostelijata. Tahi ole Sinäkin niin hyvä ja kirjoita kohta
jotakuta arvosteluksen tapaista, niin olisi mieleni aivan hyvä.
Kuinkas on matkakertomustesi kokoonpainamisen kanssa? Aivan hyvä asia
olisi, jos ne todella saataisiin kokonaisena kirjana ulos. Semmoinen
kirja tekisi ainakin hyvää. En minäkään ole saanut tilaa lukeakseni
ympäri aviisseja levinneitä kirjoituksiasi, sitte päivin kuin mitä
lienen ensin lukenut, mutta joka nyt jo on melkein jälettömäksi
muistista hajonnut.
Jos en kukaties lähtene Mustialan kokousta katsomaan, ja sen puolen
Suomea kuultelemaan, niin muuten varmaankin jään koko kesäksi tänne
apulaisten kanssa yhtenänsä työtä tekemään. Jos kerkeän, niin tulee
toinen osa sanakirjaa vuoden lopulla ulos; mutta ainakin on aikomukseni
säästää yhtä vähän aikaa kuin vaivaakin saadakseni kuta kunnollisempaa
työtä aikaan. Kyllä ainakin nyt ahkeruuttakin pitää kovasti ruvettaman
kiinnittämään, niin että loppu kuitenkin tulisi niin pian kuin
mahdollista.
Mitä vastakin kirjoittanet muistutuksia aika ajoin lähetettäviin
sanakirjan arkkiin, niin ole niin hyvä ja lähettele niitä aina sitä
myöten minulle kuin niitä joutuu.
Sivulta 200 sivulle 225 asti en vielä ole alkukirjoitusten kanssa
vertoen kerinnyt painovikoja j.m. etsiä. Myöskin on sivulta 285
eteenpäin vielä läpi käymätöintä.
Elä terveenä. Rupea meille opettajaksi kaivatun ystävämme siaan sitä
toivoo
veljyesi
D. E. D. Europaeus.
Helsingissä 12 p. kesäk. 1852.