[20 p. lokak. 1849.]
Veli kultaiseni!
Onkos nyt piru merrassa kuin Helsinkiläisiä ei millään työllä saa
oikeista asioista kirjoittamaan. Runosepästä kirjoitin Tikkaiselle
kuudennen kerran, ennen kuin hän ilmoituksensa mukaan pyysi Sinua siitä
minulle kirjoittamaan, mutta en mitään saanut. Seitsemännen kerran
kirjoitettuani pyysi hän muka Ahlqvistia siitä kirjoittamaan; ei sekään
kirjoittanut. Vasta kahdeksannen kerran kuin kirjoitin, niin kirjoitti
vastauksen eikä sittenkään vielä kaikille kysymyksilleni. Niistä
taaskin olen jo kolmesti kirjoittanut lisään, enkä ole vastausta
saanut. Nyt näyttää, että yhtä tarkkaa lukua pitää niistäkin
kirjoistani pitämän, joita Sinulle kirjoitan, ehkä nekin rahan asioja
siis ei tyhjiä lu'ettelevat. Eikös jo muutkin asiamiehet suuttune;
mutta kelle olet toimittanut, kelle ei, sitä en nyt tiedä. Varmaankin
ei kaikille, koska et ottanut vastaan niitä rahoja, joita Meurmanilta
keväellä määräsin sellaisiin tarpeisiin. Nyt minä häneltä en voi mitään
saatavaa määrätä, niin että mitä nyt on auttamatta jäänyt, sen täytyy
olla sillänsä. Kuinkas kuitenkin Kochilta saatavien rahojen kanssa on?
Urmakarilla Häggblomilla pitäisi oleman uurini, jonka Ahlqvist sinne on
antanut laitettavaksi. Jos Kochilta rahoja saat, niin ota ensinkin
mainittu uuri pois. Jos Uurmaakari tahtoisi sitä vieläkin kau'emmin
pitää tasautumassa oikein käymään, niin ei sillä kiirettä ole pois
otettavaksi. Saapi se olla siel[l]ä vaikka jouluun asti, jolloin Bjöhrn
sen saapi tuoda tänne.
Vie seuraava lista nyt kohta Tikkaselle ja kysy, josko hän rupeaa
minulle lähettämään mitä siinä vaaditaan. Pyydä myös Sinäkin saada
niitä kirjoja ja karttoja tänne tulemaan, joita Sinulta jo sitte
menneen talven olen anonut. Ja kuin nyt kerran rupeat kirjoittamaan,
niin kirjoita sitte monen päivän edestä, vaikka koko yön, jos ei koko
päivän vielä lisäksi.