[30 p. syysk. 1849.]
Jalo Veljyeni!
Elä paheksi, että näin heittämättä anelen Sinulta tietoja, ehkä kyllä
arvaan, että kallis aikasi on omiin töihisikin tarpeempi, mutta toivon
kuitenkin, ettei minunkaan vaatimani tiedot ole Sinusta muuta kuin
hyvin mieluisia.
Olen jo ruvennutkin kirjoittelemaan aineita kokoon, saadakseni Pietarin
tietous Akademialle kertomuksen Suomalaisten esi-isien ja heimokansojen
asuntopaikoista ja asioista, mitä olen kirjoittanut Suomettareen sekä
paikkojen nimistä ja muista tiedoista saanut lisäksi. Mennä kesänä sain
Akademialta rekommendationi-kirjoituksia matkoilleni, joiden tähden
lupasin jotakuta kirjoittaa.
Tietänet ehkä jotakuta niistä vanhoista Tschuudilaisten haudoistakin,
joita löytyy Wienajo'en tienoilla; olisivatkohan nekin sekä kansan
muistia, että niiden rakennuksen, niissä löyttyjen kalujen ja muiden
merkkiä myöten saman kansan hautoja, kuin ne, joita Sibiriassa löytyy?
Niistä sanotaan kirjassa Ritters Erdkunde: "Alle diese Gräber, wo sie
-- -- -- geöffnet wurden, immer zeigten sie in Einrichtung wie in
Inhalt so grosse Analogieen, nach Localiteten nur modiflcirt, dass man
wol auf den Gedanken kommen konnte, sie einer und derselben
verschwundenen Nation zuzuschreiben." Näitä yhdenlaisia hautoja pitäisi
Ritterin mukaan löytymän Wolgan virralta Amurin virralle asti, mutta
Wolgasta pohjaisiin päin Wienan puolella olevista haudoista en ole
tavannut Ritterissä mitään puhetta ja kuitenkin olisi sekin suhde
tietääkseni tarpeellinen. Toivon kohta saavani Müllers Der Ugrische
Volkstamm, jota jo muinenkin tutkin, mutta jossa kuitenkin monta löyhää
ja vähän luotettavaa asiaa selitetään.
Jos mitä muita asiaan kuuluvia kirjoja tietäisit, ja mitä omasta
kokemuksestasi olet tullut tietämään, niin pistä' Veikkonen! vähän
kirjalle tiedokseni. Tämän tuopi yksi talonpoika Helsinkiin, jonka
kanssa vastaus sekä asiassa avulliset kirjat helposti voivat tänne
kulkea.
Paikkojen nimiä on eräs Kanselisti Wiipurissa kartoista kirjoittanut
kokoon ja toivon niitä jo kohtakin saavani. Hän nimittää 3000 paikoilla
tulevan kokoon. Näinä päivinä pitäisi Pietarista vieläkin tuleman
karttoja ja kirjoja, joista aina nimiä lisäksi saadaan, niin
että niistä jo melkein vakavasti taitaa päättää yhtä toista
muinoiskansallisissa asioissa. Niistäkin olen jo vähän Sinulta
kysellyt, mutta näkyy että kuin niistäkin asioista kirjoittamaan ruveta
pitää, niin täytyy minun vielä useammallakin kysymyksellä vaivata
Sinua. Nyt tarvitsisin vaan haudoista tarkemman tiedon, saadakseni
niihen koskevan osan kertomuksesta kunnollisesti kokoon. Müller
mainitsee muistaakseni, että Tschuudilaisten hautoja olisi Waldai
mä'ille asti. Siellä Suomalaiset eivät suinkaan vanhaan aikaan olleet
ja lieneekö ensinkään rahvaassakaan siellä sitä perintökertomusta, että
Tschudilaiset niitä olisivat tehneet. Pikemmin lieneet Wenäläisten
itsien vanhanaikuisia hautoja. Löytyi kyllä liki Wyischnii Wolotschkaa
Karjalaisten alueella parin kylän maa-ala nimeltä Tschudina, mutta
haudoista en saanut siellä mitään kysyneeksi. Tichvinan paikoilla,
niissäkin, missä Tschuudilaiset tahi Wepsäläiset asuivat, kutsuttiin
sellaisia hautamättäitä Литовския сопки (litvan haudat vepsäksi).
Hatsinan (Gatschina) luona kutsuvat Inkeriläiset siellä olevia hautoja
_Metelin mättäiksi_.
Toivon siis, että olet hyvä ja talonpoj'an kanssa, jonka Ahlqvist
tietää, antaisit vastauksen sekä lähettäisit kirjoja, joita Ahlqvist
kukaties taitaisi Bibliothekistäkin saada ja joita muutamia nyt
ilmankin hänen kauttansa tuotan.