Savit[aipaleessa] 21 heinäk. 1849.
Veli kultaiseni!
Kuin Meurman nyt on Tur'ussa, niin käypi parahiten laatuun, että
lähetän nyt kohdastansa Sinulle seuraavaiset läpikatsotut arkit
147-175. Nyt lähden Lappeenrantaan veneellä, saamaan Meurmanin
lähettämiä rahoja, niin käypi hyvin arkkienkin postiin paneminen.
Kukaties et tarvinne' Sinäkään niitä Meurmanille, senkun kohdastansa
Hämeenlinnaan.
Suurilla Venäen maan specialkartoilla olen ahkerasti hakenut
Suomalaisten jälkiä nimissä, ja jo tullutkin siihen vakuuteen, että
Suomalaisia ennen ei ole ollut etelämmällä Venäellä kuin nytkään
Inkerillä; vieläpä ovat Inkerilläkin levenneet etelä- ja varsinkin
länsipuolella Venäläisiltä ennen asutuille aloille. Pitäjät Gubanitsa,
Sherebäta, Moloskovitsa, Skvoretz, Kolpina j.m. ovat pi'an kaikki
kylien ja jokien nimet Venäläisiä, kukaties pikemmin Vendiläisiä (josta
Venäläinen, kuin niitä Slaväniläisiä Suomalaiset lienevät ensiksi
tavanneet), koska ei itsessä Venäellä, mutta enemmin vanhassa Vendin
maassa Itämeren ja Tyringin välillä löytyy paljon päätteitä witsch
(witz), itsa.
Suomalaisten entinen ja osaksi nykyinenkin eteläänpäin ul'ottuminen
juoksee noin 50 virstaa etelätse Suomen lahdesta, Nevasta ja Laatukasta
Tichvinan kaupungin tienoille. Siitä vähän idätse kiertäen Kargopoliin,
josta taas pohjaispuolitse kiertäen Schenkurskiin, jonka takana Viena
tulee vastaan. Sen latvajo'elle Jugalle tulivat Kasanin pohjaispuolitse
varsinkin Vetlugan virtaa myöten. Suchonan ja Wytschegdan varsille
eivät levenneet, mutta vasta pohjais-Vienan sivujoille Pinegan ja
Jemzan varsille. Wetlugankin (Wolgan sivujo'en) latvalla on vähällä
alalla toistakymmentä puron ja kylän nimeä Suomalaista, ja itään sekä
länteen päin siitä ei jos muutamia Suomalaisen näköisiä nimiä löytää.
Sitä vastaan on niissä vieraissa paikoissa vierastapaiset nimet vallan
päällä, sellaisin päättein kuin -домля, (-темля) -меня, -бoi, (-бай),
-capa, (-сора), (-сера), (-шара), -окса, (-екса), -шма, -ига, -гумсъ,
-ба, -лсарь, -похта, (-пахта), -божа, -балъ, -года (-гда).
Tämänlaissanaista kieltä puhuivat siis venäläisten edelliset kansat
etelämpänä mainittua Suomalaisten rajaa, paikoin sekaisinkin yli
rajan. Nä'yttää näistä päätteistä ja yhteisistä nimistä (Вишера
[Syräniläiseksi _schor_ = joki] joki yhtyy Uuden Linnan luona
Wolchovaan, toinen Wytsegdaan, kolmas Каmа'ап liki latvaa) että
Syräniläissukuinen kansa on ennen asunut Ilmenjärvestäkin länteen päin
ja Moskuvasta länteen sekä etelään, mutta kuin etäälle, en vielä
tiedä', kuin kartat eivät yllä'.
Jos liikenisi Sinulta, niin ole hyvä ja lähetä postissa minulle Viron,
Lihvin ja Kuurin? maan karttasi sekä nimisel'itykset joksikuksi
aj'aksi. Mielin tehdä' suuren kokouksen sellaisista muinaistietoisista
Suomalaisista ja muista nimistä ja yhdistää siihen mitä Suomettaressa
1847 kirjoitin Suomalaisten esi-isistä, jonka kirjoitan saksaksi ja
annan Pietarlaisen tietousseuran näppiin. Kaikki karttani olen
selkäpuolelta lyijyspännällä ristinyt kirjaviksi.
Helsingistä kuuluu pel'oittavia sanomia. Nordenstam, joka sitte talven
on pidätellyt Romaniseuraa edemmäksi pääsemästä on nykyisin saanut
kiellon kaikille yhdistyksille, joilla ei ole Keisarillista
perustuskirjaa. Surkuteltava on, kuin sitä Kirjallisuuden Seurallakaan
ei ole. Saapikos se nyt sitä enään? Hyvä toki, kuin on se Viipurin
Seuralla.
Unkarista ei sanomalehdet vielä virk'a muita kuin pienempiä tappeluja,
mutta kirjauksen sisässä Ruotsista ehjinä tulleissa sanomalehdissä on
muka puhuttu Venäläisten ja Itävaltalaisten 200 t. taikka toisia
puheita myöten 180 tuhantinen joukko on tullut kovin lyödyksi Raabin
luona 120, toisin puhein 90 tuhannelta Unkarilaiselta. Kroatilaiset ja
Mähriläiset uhkaavat antautua Unkarilaisten yhteyteen. Kaikki Itävallan
kansa on sodan kanssa tyytymätöin; rekruuttia viedään köysissä
sotaväkeen. Unkarilaiset ja Puolalaiset liehtoovat kyventä joka
paikassa.
Veljesi
Europaeus.
Reinholm kuuluu menneen Vuoksen tienoille keräilemään. Ahlqvist
toimittaa syyskuuhun asti Beckerin virkaa.