Veikkoseni!
Juuri nyt sain lähettämäsi satullin ja kirjat, joista kiitoksia aivan
paljon. Kirkherra Kjellman pitäisi jo tänäpäivänä lähtemän Porvoosen,
ja jos vielä tapaaisin hänen kotoa, niin pistäisin Meurmanille menevään
ja jo eilen Kjellmannille annettuun pakettiin tämänkin kirjauksen.
Siitä kivikeihäästä sain jo mennä keväenä sen tiedon että "lapset sen
mihin lie hävittäneet". Yhtähyvin aj'on vieläkin kysyä' sitä perään,
kukaties se jo olisi häveyksistäkin löytynyt.
Vielä vähän kanteleesta. Runon ja laulujen nuotteja nyt on vähin
kerättykin, mutta liekkös erittäin suomalaisia Kanteleen soittoja
yhtäkään? Mahtaa kyllä olla', että laulujen ja runojen nuottia
kanteleellakin soittaavat, niinkuin usein runoja laulaessansakin
soittaavatkin kanteleella nuottia, mutta varon, että eiköhän siinäkin
perisuomalaisessa kanteleen soitossa olisi jotain merkittävää yli
suullisen sävelen. Minä, ehkä kyllä maita matkustanut, en kuitenkaan
ole' puuttunut kussakaan kuulemaan runolaulun myötä kannelta
soitettavan; kukaties Lönnrot taikka Kastrenkin olisivat sitä saaneet
kuullaksensa ja jotakin siitä taitaisivat sanoa'. Venäen Karjalassa ei
kannelta missään pidetä, mutta Ilomantsin, Suojärven ja Suistamon
pitäjissä olen niitä tavannut. Varmaankin niitä löytyy koko Suomen
Karjalassa ja Savossakin. Taitaisivathan monet Ylioppilaisetkin antaa'
tietoa, missä niitä enemmin ja missä vähemmin tavallisesti käytetään,
ehkä kyllä löytynee monta Ylioppilaistakin, jotka kotipaikkojen
suomalaisista asioista juuri kuin Oluveliniuslanderin Liisa tietäävät
ainoastansa "tuvasta ulos ja ulkoa tupaan". Aivan hyvä olisi, jos joku
soitteloa rakastava Ylioppilainen taikka useampikin, ja jos vaikka
Seuran varoilla, saataisiin matkaelemaan niille kanteleista
rikkaimmille paikoille, joissa sitte kaiken muun kerättävän sivussa
ahkerasti keräisivät kanteleen soittoja, kysellen kaikkien kanteleen
soittajien perään ja soitattaen kutakin tarpeeksi asti. Pitäisi vaan
oleman sellainen kerääjä, joka ymmärtäisi, mitkä kanteleen soitot ovat
omituisia, ja mitkä muukalaisperäisiä. Torven ja ruokopillin
soittojakin saisivat kerätä'. Pitäisi Sinun toki kirjoittaa'
Lönnrotille kysymyksen, mitä hän tietäisi merkittävää sanoa' kanteleen
soitosta.
Se on todella tuhma asia kuin kanteleesta, joka toki on perisuomalainen
soitinkalu ja sen soitto runoissa niin halullisesti ihaeltu, ei paljon
taikka todemmin sanoen ei mitään muuta tietä' kuin että sellaisia
kaluja löytyy. Kanteleen puukoppa kuitenkin ei ole' sen pääasia, se oli
sen soitto joka ihastutti kaikki kuulijat ja sitä soittoa pitäisi
välttämättömästi unohduksiin vaipumasta pelastettaman. Saappas nyt
tälle asialle kaikella ahkeruudellasi nuorukaisia mieltymään. Oliko
Sakkolassa ja Pyhäjärvellä kanteleita? Inkerillä niitä en ole'
tavannut, ehkä olen kysellytkin.
Hyvä olisi kuullakseni Helsingin uutisia. Sain täällä pari viikkoa
takaperin kuulla' pitäneenne kissan naukujaisia Aminofin
tervehtimisiksi tietoviisauden professoriksi päästyänsä. Nimitti
sitte Elmgrenkin kirjauksessansa Nordenstamin käyneen vasten
kauniskirjallisuuden yhteyttä; mutta kuinka, sitä en tiedä'. Kuinkas
kävi Gottlundin juttu Ahlqvistin kanssa? Ettekö ole nytkään saaneet
suomalaista teateripeliä syntymään?
veljesi
Europaeus.
Se aina huomenesta huomeneen jäävä Kjellmanin lähtö on nyt tullut
keskoiseksi. Kesällä toivoo hän sille uutta syntymistä. Ahlqvistilta
sain nyt uutta Sanakirjan työtä. Hän kirjoittaa sekä kissan
naukujaisista että Keisarin uusista viiksistä tarkoin. Viiksijuttu om
tuhma asia, mutta oikein mieltäni pahoittaa, kuin en saanut kissan
naukujaisia pitää. 14 huhtik. -- Tule' veikkonen kesällä katsomaan
Europaeusta.
Olisi pitänyt saamani punaliitupännä, joka punaisen jäl'en tekee, mutta
muuten on lyijyspännän tapainen. Konsa lähetät Inkerin kartat? Menes
nyt Kastrenille, jolle tätä myötä myöskin olen kirjoittanut ja pyytänyt
hänellä varmaankin löytyviä Venäen maakunnan karttoja, jotka sitte yhtä
myötä taitaisit lähettää' Seuran postilla, kuinhan vaan annat
Elmgrenille taikka Kellgrenille.