44. Lönnrotille.

Pietarista 10 heinäkuussa v. l. 1848.

Oiva Veikkoseni!

Kiitoksia kirjoittamistasi 18 kesäk. ja 15 heinäk. Molemmat ovat olleet

minulle varsin mieluiset. Edellisessä kirjoitat tarkoin Kalevalan

uudesta valmistumisesta. Hyvä olisi, jos ilmoittaisit esipuheessa

taikka sivujen alakertaan pannuissa muistutuksissa, esim. josko joku

erinomainen seikka ja mutka perustaiksen ainoastansa yhden laulajan

vain usiempienko sanoihin, esim. kuin mainitset uuden Kalevalan jälkeen

"Ween emosen synnyttävän Wäinämöisen, Ilmarisen j.n.e." Nimestä

_Sampsa, sämpsä_ muistutan sen olevan venäläisen ristimänimen ja

lyhennetyn sanasta Самсонь = Simson, taikka Samuil, joista varsinkin

edellisestä Wenäläiset tekeevät Самся samoin kuin Ваня, Катя, Николя,

Вася j.m.m. Suomalaiset, ei osaten ääntää' kahta erisukuista äänikästä,

ovat paikoin mukauttaneet toisen paikoin toisen. Kuulin sen nimellisiä

miehiä olevan Wenäen puolella, ja Ilomantsin Wenäen Lukkari, jolta

kirjoitin suomistuneita venäläisiä ristimänimiä, sain myöskin tämän

nimen. Tuuterin Seurakunnassa on kylän nimi Sämpsänpalo (ja toinen

Kavehkontu). En kuitenkaan tullut kysymään sikäläisiltä Inkerikoilta

(Wenäen uskosilta Inkeriläisiltä), jos heillä mainittu nimi on

käytöksessä.

Mitä kuuluu jälkimäiseen kirjauksehesi, Meurmanin avuksi

lähtemisestäni, niin toivon täältä pääseväni palautumaan nuoin kolmen

kuukauden perästä. Huomena aj'on lähteä' dilisansivaunulla Uuteen

Linnaan, jossa tapaan pienen Serkkuni Tohtorin Europaeuksen. Hänen

luontansa aj'on sitte lähteä' karjalaisia tapaelemaan, joiden luonna

toki toivon välttävällä onnella saavani toimittaa' askareitani, koska

tulen olemaan "edestä kengässä, takaa raudassa". Kuin täällä "halera"

julmasti murhaa ihmisiä, niin ovat täällä ihmiset, sitä enemmin

julmistuneet kaikkien "haleran kantajien" päälle, niin että jokaisessa

kylässä pelkäävät ja välttäävät enemmin kuin pirua, ja jos miehiä

sattuu paikalle, niin kohta syntyy rähinä ympärille: "hajota' konttiis

pi'an aikaa, taikka -- --; taikka lähetään hovviin, (pappilaan)".

Niihin minua jo on kul'etettu kolmessa paikassa. Kaksi viikkoa

takaperin yritin Liissilän Seurakunnan kautta lähteä' suorinta tietä

jalkasin Uuteen Linnaan, mutta mainituista syistä' en uskaltanut

lähteä' Liissilästä eteen päin, varsinkin kuin sain kuullakseni, aivan

huokealla vaan 3 hop. ruplalla dilisansivaunussa saattavani päästä'

Pietarista Uuteen Linnaan. Eräässä Liissilän kylässä yrittivät ottamaan

pois laukkuani, mutta kuin tempasiin takaisin ja sanoin en antavani,

niin repäsivät sen suorastansa irti, niin että remelit lohkesivat irti.

Tahdoin kyllä minäkin olla' hyvin äkänen puolestani, mutta miesjoukossa

ei voima käynyt. Piti kaikki laukun solat ja vaatteeni taskut

näyttelemäni, läkkiäkin maistamani. Kuin Suomalaiset jo kaikki olivat

sellaiset, niin luultavasti Wenäläiset, niinkuin ennen koettuani olen

keksinyt, ovat vieläkin enemmin nurinuskoiset. Liissilän takana olisi

seurannut venäen uskosia Suomalaisia, joilla sanotaan olevan vähän

erilainen murre' ja joita kutsutaan Ärrääjiksi, mutta tällä kertaa ei

käynyt niiden luona käyminen laatuun, ehkä olisin kyllä mielelläni

käynyt, koska ovat vielä sekä Sjögrenille, että muille oppineille

Inkerin maasta kirjoittaneille tuntemattomat. Ärrääjien takaa olisi

tullut ummikko Venäläistä 70 taikka 80 virstaa Uuteen Linnaan asti.

Olisin kuitenkin lähtenyt vieläkin mänemään sitä tietä, jos eivät olisi

kaikissa kylissä sanoneet sotskoin käyneen käskemässä panemaan vahtia

kaikille kaivoille ja kavattamaan haleran kantajia. Samaa vakuutti eräs

kirkon mieskin Seurakunnan Provastille Sundbladille, joka sanoi miehen

olevan hyvin uskottavan ja kehoitti minua lähtemään Inkerin kirkolle,

kysymään Stanovoi pristavalta, josko mitä sen tapaista käskyä on

annettu. Sen luona kävinkin, mutta hän sanoi ei olleensa minkäänlaista

käskyä taikka kieltoa antanut Kolerasta. Inkeristä toivoin pääseväni

dilisansiin, kuin olin aivan liki Moskovan maatietä ja kestikievarin

kohdalla, mutta ei näkynyt puuttuvan tilaa milloinkaan. Sentähden

läksin sieltä likeellä olevaan Paulovskiin, ja siitä höyryvaunulla

tänne'.

Kolera tappaa täällä hirmuisesti. Kuukauden se on ollut, ja

sanomalehtien jälkeen sanotaan jo 21,000 henkeä lähteneen. Ympäri koko

Wenäen maan Arhangelista Odessaan ja Rii'asta Kaukaasiaan on se

levinnyt. Se on siis nyt paljoa julmempana kuin 17 vuotta takaperin.

Jumala tietänee mihin se vielä kiihdottaa kansoja, jahka kerkeää

levetä' Wenäläisiä ul'ommaksi. Täälläkin, jossa ulkomaiden valtaiset

liikkeet eivät ole' pienintäkään hiiskausta saaneet syntymään, alkoivat

jo kolmena päivänä perättäin 17, 18 ja 19 päivänä kesäkuussa vanhaa

lukua talonpoj'at tapaelemaan muka haleran kantajia, joista yhtä

löivät, niin että parin päivän perästä kuoli, mutta kuin itse saivat

selkähänsä katujen kolkkiin naulattiin mainittujen seikkojen

kertomukset ja pyhiä katukulkuja haleran tähden määrättiin, niin

hävisivät nekin liikkeet. Jumalan kiitos ettei Suomen viimeiset

sanomalehdetkään vielä ilmoita' tämän taudin sinne tuloa.

Valtaneuvokselta Sjögreniltä kuulin sen jo ennen kuin Pietariin

tulikaan ker'enneet Salmiin, jossa niinkuin Wiipurin Gouvernöri oli

hänelle haastanut, 14 henkeä jo silloin olisi tullut kipeiksi ja 6

kuollut.

Uuden Linnan ja Tverin lääniin ko'ettelen nyt lähteä'. Sjögrenin kautta

sain Akademialta puollustuskirjoituksen. Valtaneuvos Köppen toimitti

täkäläisiin saksan sekä venäläisiin sanomiin kertomuksen matkustavista

Suomalaisista, jossa puhuu hyviä sanoja puolestani ja antoi eriskin

painaa' joukon ja jo lähetti edeltäpäin Uuteen Linnaan, johon toivoi jo

ensi yrityksellä pääseväni. Jahkapas ko'ettelen siellä toisella tavalla

onneani: rupean tietäjäksi ja lu'en sellaisia sanoja kuin: Neitsyt

Maaria emonen rakas äiti armollinen, tule tänne tarvitessa ja muita

sellaisia vaikka Kalevalastakin pippuriviinaan ja muuhun sellaiseen,

joka koleratautiin sopii ja ynnä on tunnettu rahvaalta itseltä', niin

ehkä sillä lailla te'en koleran enemmin voitokseni kuin vastuksekseni.

Erinomaisia lauluja täällä nyt vielä ei ole' puuttunut, Nyt koleran

aikana on varsinkin vaikea ollut saada' jotakuta. Ehkä Tverissä saanen

sillä keinoin paremmin, että sanon kerääväni loihtuja lisäksi koleraa

ja muitakin tauteja vastaan ja vaan siinä sivussa ongin muita lauluja.

Mitä olen käsittänyt lauluja, seuraavat kuitenkin tässä mu'assa.

Häälauluja mielin enemmin kerättyäni painattaa' erinäiseen joukkoon,

mutta saanenhan sitte Kajaanista takasinkin sinne lähetetyt

kirjoitukseni. Mitä Tverin puolelta lillii. aj'on kohta ilmoittaa'.

Oiva ystävämme Kollan tekisi toki hyvän tekosen, jos toimittaisi

valmiiksi Lauseopin Suomen Kielioppihinsa. Eivät nyt kuitenkaan nä'y'

kykenevän sitä arvostelemaan. Jos lause'opista ei karttuisikaan paljon

sanomista, niin onkin sekin tosi, ettei siitä ole' paljon erinäistä

sanomista, kuin kielemme on muuallakin niin säännöllinen kuin suinkin

ja siis sen lause'oppikin niin yhteisen lauseopin mukainen kuin

suinkin. Sano' Hänelle paljon terveisiä niinkuin muillekin tuttaville

veljyeltäsi

Europaeukselta.

Kuin nyt sattuu vähän aikaa olemaan, ja Meurman ei nä'y' kiirehtivän,

niin pyydän, että Veikkonen! ilmoittaisit hänelle, mitä kirjoittanut

olen, sillä kyllä luulen Itsestäsikin kirjoittavasi hänelle.

D. E. D. Europaeuksen kirjeitä ja matkakertomuksia · 第 72 / 188 题