Pietarista 10 heinäkuussa v. l. 1848.
Oiva Veikkoseni!
Kiitoksia kirjoittamistasi 18 kesäk. ja 15 heinäk. Molemmat ovat olleet
minulle varsin mieluiset. Edellisessä kirjoitat tarkoin Kalevalan
uudesta valmistumisesta. Hyvä olisi, jos ilmoittaisit esipuheessa
taikka sivujen alakertaan pannuissa muistutuksissa, esim. josko joku
erinomainen seikka ja mutka perustaiksen ainoastansa yhden laulajan
vain usiempienko sanoihin, esim. kuin mainitset uuden Kalevalan jälkeen
"Ween emosen synnyttävän Wäinämöisen, Ilmarisen j.n.e." Nimestä
_Sampsa, sämpsä_ muistutan sen olevan venäläisen ristimänimen ja
lyhennetyn sanasta Самсонь = Simson, taikka Samuil, joista varsinkin
edellisestä Wenäläiset tekeevät Самся samoin kuin Ваня, Катя, Николя,
Вася j.m.m. Suomalaiset, ei osaten ääntää' kahta erisukuista äänikästä,
ovat paikoin mukauttaneet toisen paikoin toisen. Kuulin sen nimellisiä
miehiä olevan Wenäen puolella, ja Ilomantsin Wenäen Lukkari, jolta
kirjoitin suomistuneita venäläisiä ristimänimiä, sain myöskin tämän
nimen. Tuuterin Seurakunnassa on kylän nimi Sämpsänpalo (ja toinen
Kavehkontu). En kuitenkaan tullut kysymään sikäläisiltä Inkerikoilta
(Wenäen uskosilta Inkeriläisiltä), jos heillä mainittu nimi on
käytöksessä.
Mitä kuuluu jälkimäiseen kirjauksehesi, Meurmanin avuksi
lähtemisestäni, niin toivon täältä pääseväni palautumaan nuoin kolmen
kuukauden perästä. Huomena aj'on lähteä' dilisansivaunulla Uuteen
Linnaan, jossa tapaan pienen Serkkuni Tohtorin Europaeuksen. Hänen
luontansa aj'on sitte lähteä' karjalaisia tapaelemaan, joiden luonna
toki toivon välttävällä onnella saavani toimittaa' askareitani, koska
tulen olemaan "edestä kengässä, takaa raudassa". Kuin täällä "halera"
julmasti murhaa ihmisiä, niin ovat täällä ihmiset, sitä enemmin
julmistuneet kaikkien "haleran kantajien" päälle, niin että jokaisessa
kylässä pelkäävät ja välttäävät enemmin kuin pirua, ja jos miehiä
sattuu paikalle, niin kohta syntyy rähinä ympärille: "hajota' konttiis
pi'an aikaa, taikka -- --; taikka lähetään hovviin, (pappilaan)".
Niihin minua jo on kul'etettu kolmessa paikassa. Kaksi viikkoa
takaperin yritin Liissilän Seurakunnan kautta lähteä' suorinta tietä
jalkasin Uuteen Linnaan, mutta mainituista syistä' en uskaltanut
lähteä' Liissilästä eteen päin, varsinkin kuin sain kuullakseni, aivan
huokealla vaan 3 hop. ruplalla dilisansivaunussa saattavani päästä'
Pietarista Uuteen Linnaan. Eräässä Liissilän kylässä yrittivät ottamaan
pois laukkuani, mutta kuin tempasiin takaisin ja sanoin en antavani,
niin repäsivät sen suorastansa irti, niin että remelit lohkesivat irti.
Tahdoin kyllä minäkin olla' hyvin äkänen puolestani, mutta miesjoukossa
ei voima käynyt. Piti kaikki laukun solat ja vaatteeni taskut
näyttelemäni, läkkiäkin maistamani. Kuin Suomalaiset jo kaikki olivat
sellaiset, niin luultavasti Wenäläiset, niinkuin ennen koettuani olen
keksinyt, ovat vieläkin enemmin nurinuskoiset. Liissilän takana olisi
seurannut venäen uskosia Suomalaisia, joilla sanotaan olevan vähän
erilainen murre' ja joita kutsutaan Ärrääjiksi, mutta tällä kertaa ei
käynyt niiden luona käyminen laatuun, ehkä olisin kyllä mielelläni
käynyt, koska ovat vielä sekä Sjögrenille, että muille oppineille
Inkerin maasta kirjoittaneille tuntemattomat. Ärrääjien takaa olisi
tullut ummikko Venäläistä 70 taikka 80 virstaa Uuteen Linnaan asti.
Olisin kuitenkin lähtenyt vieläkin mänemään sitä tietä, jos eivät olisi
kaikissa kylissä sanoneet sotskoin käyneen käskemässä panemaan vahtia
kaikille kaivoille ja kavattamaan haleran kantajia. Samaa vakuutti eräs
kirkon mieskin Seurakunnan Provastille Sundbladille, joka sanoi miehen
olevan hyvin uskottavan ja kehoitti minua lähtemään Inkerin kirkolle,
kysymään Stanovoi pristavalta, josko mitä sen tapaista käskyä on
annettu. Sen luona kävinkin, mutta hän sanoi ei olleensa minkäänlaista
käskyä taikka kieltoa antanut Kolerasta. Inkeristä toivoin pääseväni
dilisansiin, kuin olin aivan liki Moskovan maatietä ja kestikievarin
kohdalla, mutta ei näkynyt puuttuvan tilaa milloinkaan. Sentähden
läksin sieltä likeellä olevaan Paulovskiin, ja siitä höyryvaunulla
tänne'.
Kolera tappaa täällä hirmuisesti. Kuukauden se on ollut, ja
sanomalehtien jälkeen sanotaan jo 21,000 henkeä lähteneen. Ympäri koko
Wenäen maan Arhangelista Odessaan ja Rii'asta Kaukaasiaan on se
levinnyt. Se on siis nyt paljoa julmempana kuin 17 vuotta takaperin.
Jumala tietänee mihin se vielä kiihdottaa kansoja, jahka kerkeää
levetä' Wenäläisiä ul'ommaksi. Täälläkin, jossa ulkomaiden valtaiset
liikkeet eivät ole' pienintäkään hiiskausta saaneet syntymään, alkoivat
jo kolmena päivänä perättäin 17, 18 ja 19 päivänä kesäkuussa vanhaa
lukua talonpoj'at tapaelemaan muka haleran kantajia, joista yhtä
löivät, niin että parin päivän perästä kuoli, mutta kuin itse saivat
selkähänsä katujen kolkkiin naulattiin mainittujen seikkojen
kertomukset ja pyhiä katukulkuja haleran tähden määrättiin, niin
hävisivät nekin liikkeet. Jumalan kiitos ettei Suomen viimeiset
sanomalehdetkään vielä ilmoita' tämän taudin sinne tuloa.
Valtaneuvokselta Sjögreniltä kuulin sen jo ennen kuin Pietariin
tulikaan ker'enneet Salmiin, jossa niinkuin Wiipurin Gouvernöri oli
hänelle haastanut, 14 henkeä jo silloin olisi tullut kipeiksi ja 6
kuollut.
Uuden Linnan ja Tverin lääniin ko'ettelen nyt lähteä'. Sjögrenin kautta
sain Akademialta puollustuskirjoituksen. Valtaneuvos Köppen toimitti
täkäläisiin saksan sekä venäläisiin sanomiin kertomuksen matkustavista
Suomalaisista, jossa puhuu hyviä sanoja puolestani ja antoi eriskin
painaa' joukon ja jo lähetti edeltäpäin Uuteen Linnaan, johon toivoi jo
ensi yrityksellä pääseväni. Jahkapas ko'ettelen siellä toisella tavalla
onneani: rupean tietäjäksi ja lu'en sellaisia sanoja kuin: Neitsyt
Maaria emonen rakas äiti armollinen, tule tänne tarvitessa ja muita
sellaisia vaikka Kalevalastakin pippuriviinaan ja muuhun sellaiseen,
joka koleratautiin sopii ja ynnä on tunnettu rahvaalta itseltä', niin
ehkä sillä lailla te'en koleran enemmin voitokseni kuin vastuksekseni.
Erinomaisia lauluja täällä nyt vielä ei ole' puuttunut, Nyt koleran
aikana on varsinkin vaikea ollut saada' jotakuta. Ehkä Tverissä saanen
sillä keinoin paremmin, että sanon kerääväni loihtuja lisäksi koleraa
ja muitakin tauteja vastaan ja vaan siinä sivussa ongin muita lauluja.
Mitä olen käsittänyt lauluja, seuraavat kuitenkin tässä mu'assa.
Häälauluja mielin enemmin kerättyäni painattaa' erinäiseen joukkoon,
mutta saanenhan sitte Kajaanista takasinkin sinne lähetetyt
kirjoitukseni. Mitä Tverin puolelta lillii. aj'on kohta ilmoittaa'.
Oiva ystävämme Kollan tekisi toki hyvän tekosen, jos toimittaisi
valmiiksi Lauseopin Suomen Kielioppihinsa. Eivät nyt kuitenkaan nä'y'
kykenevän sitä arvostelemaan. Jos lause'opista ei karttuisikaan paljon
sanomista, niin onkin sekin tosi, ettei siitä ole' paljon erinäistä
sanomista, kuin kielemme on muuallakin niin säännöllinen kuin suinkin
ja siis sen lause'oppikin niin yhteisen lauseopin mukainen kuin
suinkin. Sano' Hänelle paljon terveisiä niinkuin muillekin tuttaville
veljyeltäsi
Europaeukselta.
Kuin nyt sattuu vähän aikaa olemaan, ja Meurman ei nä'y' kiirehtivän,
niin pyydän, että Veikkonen! ilmoittaisit hänelle, mitä kirjoittanut
olen, sillä kyllä luulen Itsestäsikin kirjoittavasi hänelle.