Noin sanoi emo tytölle,
Wanhin lausui lapsellensa:
"Tyttöseni tyynöseni,
Lapsueni laatuseni.
Sull' on kaksi kaunistusta,
Kaksi suotuista somuutta.
Sydämmen suloinen rauha,
Wietto wirhetöin elämän;
Hoidaʿ huolella hywällä."
Kerran tyttökin sanoille,
Näin se wirkki, noin puheli:
"Jopa sai suru sydämmen,
Jopa rauhani katosi.
Sitä en mä ennen saaneʿ,
Ennen saaneʿ ja tawanneʿ,
Ennen kuin sulhoni sylissä,
Sulhon kaunon kainalossa,
Poj'an siiwon puolisona,
Miehen waimona wakaisen."
Runolaulun parahien ulkonaisien kaunistuksien sekaan owat
runosäweletkin lu'ettawat, joita löytyy koko joukko monenlaisesta
arwosta, sekä kerättyjä että keräämättöminä; Wirolaisilta,
Lappalaisilta ja Syrjäläisiltäkin olisi runosäweliä saatawina.
Kantelettaren ensimäisessä osassa löytyy jo 20 runosäweltä. Tähänkin
on tarpeen wuoksi pantu uusista keräämistä walittuja runosäweliä.
Jokainen lukkarikin taitaa sel'ittääʿ niiden äänet osaamattomillekin.
Ei haittaaʿ, jos kanskin tulee nuottimerkkejä näkemään ja tuntemaankin.
Seuraawista runosäwelistä owat enimmät erilaisemmat kuin ne, jokta
Kantelettaressa löytywät. Ensimäiset kaksi owat tawallisen runosäwelen
perusäänet, jotka näin paljaaltansa eiwät paljon käyettäne, mutta
joista toisintoja on muodistettu koko joukko kaikesta laadusta yksi
toistansa kauniimpaa. On runosäweliä sellaisiakin, esim 3:s ja 5:s
säwel, jotka waatiwat säkeen loppusanta kahdesti laulettawiksi esim.
"Emo linnulta kyseli, _ja kyseli_", "Laskeisi Lapista lintu _ja
Lapista_". Eräissä säwelissä pannaan muuta loilotusta lisään, esim.
4:nessä ja 6:nessa. Neljäs säwel on tawallinen tanssisäwel Inkerin
puolella. Seitsemännessä kerrotaan ensimäiset sanat. Muita sellaisia
säweliä emme oleʿ tawanneet. Liikuttawampaa surulliselle sydämmelle,
kuin 9:s säwel lienee waikea löytääʿ. Wiimeinen säwel käytetään Wenäen
Karjalassa karhu peijasissa, jossa käytettyjä runoja löytyy Kalewalan
28:nessa runossa.