37. Virsi.

Tomuhun pienimpäänkin maan

Ja tähteen tuikkivahan

Jumala katsoo taivaastaan —

Hän näkee hyvän, pahan,

Oi, armossas mun syämehen'

Myös katso, kun ma rukoilen.

Suo usko mulle totinen.

Suo puhdas mieli mullen,

Tuo sieluun rauha taivainen,

Mua turvaa tuskan tullen.

Suo, etten koskaan tehdä vois

Sellaista, mi pahaa ois!

Mut min' oon syntis-raukka vaan,

En hyvä olla voisi

Jos rintahas et nojaamaan

Mun, Jesus, tulla soisi.

Saa levon, ken käy rinnoilles,

On tuntenut sen Johannes.

Valikoima runoelmia(#72449) · 第 44 / 60 题