THERESIA. Eikö onnettomuus ole tehnyt meitä sisariksi? Onko meidän
tarvis antaa selityksiä, -- eikö naiset ymmärrä toisiaan? Sinä kärsit
armaasi, Luizin tähden, rakkautesi tähden. Usko minua, -- minä
ymmärrän tunteesi.
BEATRICE. Kiitos!
THERESIA. Sanoivat isäsi olevan täällä.
BEATRICE. Luulen että hän pian tulee.
THERESIA (lempeästi). Tahdotko jättää meidät hetkeksi kahden kesken?
BEATRICE. Kyllä. Minun täytyykin mennä äitini luo. Hyvästi!
THERESIA. Mene, -- mutta tiedä, että aina kun rukoilet rakkaasi
puolesta, meidän rukouksemme nousevat saman Jumalan tykö.
(Beatrice menee.)