No jos olisi jotakin täällä, ajatellaanpa, kuka sanoo, onko rakkaudella
mitään käypää arvoa virran tuolla puolen? Ja aika täällä on lyhyt.
— — —
Ettäkö ei mikään auta? Te olitte maalle noustuanne päättänyt ottaa
minut! Sepä ei ollut kainoa! — — —
Ajattelitte jäädä ankkuriin ja jättää meren. Ja tänne satamaan!
— — —
Mutta on yksi toinenkin, joka odottaa minua. Missäkö? Kynnyksen tuolla
puolen. Kukako? Viikatemiespä tietenkin! — — —
Elkää naurako, se tarttuu, ja jos hän kuulee ja ihastuu ja ottaa omansa
ja mukanansa vie! Eikä hän jätäkään tyttöänsä ikävään, kuten meripoika!
— — —
Ainoat erottamattomat! Kukaan ei väliin tule, kun matkalle lähtevät
tyttö ja viikatemies. — — —