EELIS katsellen ulos; surumielisesti ihmetellen: Taitaa todella tuo
päivä kirkkaasti paistaa, kuin pääsiäisaikaan ainakin. — — Liekö
loistanut ihmeemmin ennenkään.
AGNES: Eelis, se oli julmempaa kuin mikään uni! Tuhannen harmaata
hiirtä jäyti ruumistani kaikkialta ja musta, märkä rotta painoi rintaa —
EELIS: Valvoit kai myöhään. Iltayöstä oli todellakin lattiain alla
oikea rottien meteli. (Äkkinäisin lausein; peitetyn katkerasti.) Ei
näytä pääsevän haaksirikkoon — — tämä meidän laiva.