"Missä on minun lakkini? En löydä sitä mistään. Voi voi, nyt minä tulen
kouluun liian myöhään!" Näin valittaa Kalle poika aamulla kouluun
lähtiessään. Ja lakkiaan etsiessään hän penkoo kaikki paikat hujan
hajan.
"Minä olen kadottanut sormikkaani. Eikö kukaan ole nähnyt minun
sormikkaitani? Voi kun minua suututtaa!" Lyyli tyttö se tällä tavalla
asialle lähtiessään touhuaa. Ja kaikki vaatteet etehisessä huiskii hän
sinne ja tänne, sormikkaitaan etsiessään.
"Lainaa minulle lyijykynäsi, omani on hukkunut. Voi voi, minä en ennätä
laskea lukuani ja saan jäädä jälki-istuntoon." Näin hätäilee Paavo
vierustoverilleen.
"Nyt en voi ommella -- olen hukannut sormustimeni. Mitenkäs nyt?" Se on
kiusallinen seikka Laina tytölle, jonka pitäisi saada ajoissa pukunsa
korjatuksi.
Tiedättekö, kuka kaikki nämä kysymykset ja voivotukset aikaansaa? Sanon
sen teille: se on herra Epäjärjestys. Se on kiusallinen ja kauhea
olento, kuten jokainen, joka vähänkin on rakentanut tuttavuutta sen
kanssa, kyllä hyvin tietää. Se vie kapineet pois niiden oikeilta
paikoilta, se hukkaa niitä, se tekee asunnot ikäviksi, se tuottaa
mielipahaa ja kiivastumista, ja jos emme sitä karkoita luotamme, saamme
pian huomata, että se on mitä vaarallisin varas.
Sinä ehkä huudahdat: Varasko! Onko epäjärjestys varas!
Siitä saat olla varma. Ja mikä asiassa on pahinta, on se, että se
varastaa sinun parhaan kalleutesi, sen, jota et millään rahalla voi
takaisin hankkia. Se varastaa sinun aikasi. Se tempaa ajan sinun
käsistäsi ja hävittää sen, etkä mahda sille mitään. Älä siis päästä
sitä ollenkaan kotiisi. Tunnen monta poikaa ja tyttöä, jotka sen vuoksi
eivät ole osanneet läksyjänsä.
Harrasta aina järjestystä, pidä laatikkosi kunnossa. Pane kirjasi aina
kirjojen pitopaikalle. Aseta lakkisi ja vaatteesi naulakoille. Hanki
joka esineelle oma paikka ja pane joka esine omalle paikalleen. Koeta
todenteolla estää tämä vaarallinen varas pääsemästä kotiisi.