MALLINEN (alkaa hitaasti yritellä istumaan). Ei, ei! Älkää kiirehtikö!
Ei se vaan niin käy — tämä on kaikkein pahin temppu — enkä minä koskaan
sodassa tällaisia yrittele — (On päässyt istumaan, kääntyy kyljelleen
ja siitä vatsalleen.) Oh — höh!
VILLE IKÄMIES. No, siinä te nyt makaatte kuin läkkikalat! Onko mokomaa
ennen nähty! Tehän pilaatte koko Himppulan maineen! Onko teitä opetettu
tuolla tavalla retkottamaan?
MALLINEN. Kuule, Ville! Älä suutu! Mennään meille kahville — ja
koetetaan sitten harjoitella siellä puutarhassa —
VILLE IKÄMIES. Nyt on harjoitus-aika, eikä kahviaika. Teidän pitäisi
ajatella, minkä vuoksi me kaikkea tätä teemme — ajatella isänmaan
turvallisuutta!
MALLINEN. Isänmaan turvallisuuden me hoidamme sodassa — tätä me teemme
vain sotaa odotellessa,
HERTTUALA (tulee nopeasti). Ahaa! Siinähän se kauppias jo retkottaa
valmiina. Kyllä minä pian — (Aikoo ryhtyä nostamaan.)
MALLINEN. Älä koske, perhana! Odota nyt, että upseeri ensin komentaa —
ei tästä ennen nousta, vaikka joulu tulisi.
HERTTUALA. Voisinhan alkaa puhjauksen vähän aikaisemmin — että
ehtisimme toisten kanssa yhdessä —
MALLINEN. Kyllä minä ainakin Torppalan kanssa ehdin yhtaikaa — sillä
hänhän, kaikesta päättäen, on nukahtanut — mitä?
HERTTUALA. En minä sano mitään.
MALLINEN. Mutta sinun pitää sanoa! — Sano, minne se upseeri tästä
joutui?
HERTTUALA. Hän kävelee tuolla perällä — ja näyttää vihaisen näköiseltä,
MALLINEN. Hyvä, ettei ole mennyt tiehensä — ja unohtanut meitä tänne.
— Virsilä! Joko sinäkin nukut — mitä? (Nauraa.) Hih! Hih! Hih! —
Herttuala! Ole nyt varoillasi — kun kuulet komennuksen. Jos olet oikein
vikkelä, niin minä olen jaloillani ennen noita vietävän unikekoja.
VILLE IKÄMIES (äkkiä ja repäisevästi). Mars! Mars!
MALLINEN (kömpii ylös vahtimestarin auttamana). No, retuuta, retuuta,
mies! — Kas niin! Minähän olen aika vikkelä poika! (Huomaa toisten
makaavan.) Hst! — Kuule, Ville! Mennään meille kahville ja jätetään nuo
tuohon nukkumaan! Usko minua! Se on paras rangaistus heille. Hautaansa
asti koko Himppula heille tämän jälkeen nauraa — mitä?
VILLE IKÄMIES. En sanonut mitään!
MALLINEN (ottaa takkinsa). Mutta upseerin pitää komentaa jotakin
vapauttavaa minulle — ainoalle elossaolevalle!
VILLE IKÄMIES (puoliksi nauraen ja harmistuen). No, mars — kahville
sitten!
KAIKKI (nousevat nopeasti ylös). Jahah! Vai mennään sitten kahville!
VILLE IKÄMIES (kimmastuen). Mitä pentelettä tämä on?
VIRSILÄ (toisten nauraessa). Se oli sotatemppu! Sellaisia me osaamme
paljon! Ei ole hyvä vihollisen tulla!
TOISET. Niin! Ei ole hyvä tulla Himppulaan vihollisen.