MALLINEN. Sinä, Torppala, kuljet aina tuon Kekkerin perässä — aina sinä
vaan haluat kekkeröidä —
TORPPALA. Kekkeröidä! Kylläpä. Sillä miehellä on sitten nimi päin
prinkkalaa. Kuulehan, Kekkeri, muuta nimesi Rääppiäiseksi! Ei sulla
ollut edes limonaatipulloa janoiselle miehelle.
MALLINEN. Rusthollari on ihan oikeassa! Rääppiäinen on hyvä nimi
sinulle. En ainakaan minä ole vielä koskaan sinun kekkereissäsi ollut.
Rääppiäinen saat olla!
KEKKERI. Olkoon sitten! Mutta hyvä nimi on sullakin, Mallinen. Sinä
aina kirjoitat a:n niin huonosti, että se oli eilisessäkin laskussa
selvä Mullinen.
KAIKKI (nauravat).
TORPPALA. Mutta ei kenenkään nimi ole niin profeetallinen kuin minun.
Minulla on manttaalin talo ja nimeni on Torppala. Eikä se kohta olekaan
muuta kuin torppa, kun vaan kaikki herrat Leksit pääsevät valtaan.
VILLE IKÄMIES (tulee). Ahaa! Kaikki on koolla. Hyvää päivää! Ollaanpa
sitten nopeita. Toinen harjoitus odottaa.
MALLINEN (nousematta). Hyvää päivää, Ville!
VILLE IKÄMIES (kuulematta). Riviin! — Asento!
KAIKKI yrittelevät asettua riviin suurella vaivalla.
VILLE IKÄMIES. Mistä se johtuu, että Virsilä on tänään pitempi Mallista?
MALLINEN. Oho! Ei maar sentään!
VILLE IKÄMIES. On. Virsilä on pitempi.
VIRSILÄ. Minulla on uudet kengät — ja korkeammat korot.
MALLINEN. Et sinä sittenkään ole minua pitempi. Minä en vaihda. Tässä
on minun paikkani.
VILLE IKÄMIES. Samantekevä! — Rivi suoraan! Mallinen taaksepäin! Vatsa
liian etualalla! Hemmetti! Nyt on Mallisen pää metrin päässä rivin
takapuolella. Ei käy. Eteenpäin! (Katsoo Mallisen puolelta.) Nyt ei
tästä näe ainuttakaan muuta miestä.
VIRSILÄ. Tuo Mallinen on mainio kulkemaan edellä. Ei ainoakaan kuula
osu meihin muihin. Himppulan komppania on turvattu.
VILLE IKÄMIES. Rivi suoraan! Asento! No, pojat! Ei nyt seistä kuin
torkkuva koni päivänpaisteessa! Pää pystyyn! Rinta ulos ja vatsa sisään!
VIRSILÄ. Ei se tuolta Malliselta mene!
MALLINEN. Minä en olekaan kuivettunut kapakala, minä!
VILLE IKÄMIES. No, nyt kädet roikkuvat kuin märät mänttihihnat!
Käsivarsien riippuessa vapaasti, painetaan kämmenet ja sormenpäät
reisiä vasten, niin että kyynärpäät osoittavat suoraan sivulle. Kas
näin! Ei sormet haralla! Sormet ovat suljetut — ja peukalo pitkin
etusormen sisäpintaa, keskisormi housun saumalla.
TORPPALA. Miten se peukalo —?
VILLE IKÄMIES. Pitkin etusormen sisäpintaa — näin!
TORPPALA. Tuo vasen peukalo ei mene — löin siihen kerran hakokirveellä.
VILLE IKÄMIES. No, niin hyvin kuin menee, keskisormi housun saumalle —
näin.