(Broberg esittelee itsensä rouva Penttiselle.)
ROUVA PENTTINEN. Vellkommen, vellkommen, tohtori Spruuper! Vassakuu,
käykää sisään.
PENTTINEN. Terve, terve! Me täällä on jo pitkään odotettukin. No--mutta
mihinkäs rouva jäi?
ROUVA PENTTINEN. Esteitä kuuluu saaneen. Se nyt oli harmillista.
ROUVA AHLBOM (nykii toisia). Kuulitteko! Eipä rouva Fellman tullutkaan.
Mitäs hän näiden luona rupeisi visiittiä käymään. En minäkään olisi
tullut, mutta Ahlbom niin kiusasi, sanoi, että kun Penttinen nyt
kumminkin on olevinaan kauppias, niin ei sovi loukata--
(Broberg tervehtii Fannya.)
PENTTINEN (naurahtelee). Ei taida tarvita esitellä, vai kuinka?
(Salavihkaa toisille.) He ovat jo riiailleet salaa--minun selkäni
takana. No noh, ei se mitään, sillä tavalla sitä aina aljetaan. Niin,
hyvät vieraat, maistakaapa tätä. Terve, patruun Wellman. Tohtori Ruuper,
tulkaa tänne vähäisen. Kallistakaa lasia, tehkää hyvin. Skool!
BROBERG. Kiitoksia, ei minua varten. Minä en nauti viinaa.
PENTTINEN. Kas, kas, kuinka on olevinaan. Ottakaa pois, ei sitä Vanny
näe. Minä seison edessä. Kippis, vävypojan malja!