KARPÉN (katselee Helmiä pitkään, viheltelee ja silmäilee joka puolelta,
istuutuu tuoliin ja ihailee häntä päätään pyöritellen.)
HELMI (kääntyy kainostellen ovellepäin, tehden hitaan liikkeen
mennäkseen ulos.)
KARPÉN. Sinä saat... te saatte jäädä.
HELMI. Ei, kyllä minä menen tieheni.
KARPÉN. Minä sanoin: jääkää!