Wain jos näet nueren Nejon aran ihanaisen,
Siweyellä siwistetyn töjsä taitawajsen,
Ah, Ah suotuisin sulle täsä Tyttö
Sulha suloisin Sywämmesi syttö.
v. 11.
Häntä walittua helmailesas waimonasi
Täällä sulla Edin ilo täällä Taiwahasi.
Ah, Ah Rakkaus awuil krunun antaa,
Rakkaun rikkaus kalliit hedelmät kantaa.
v. 12.
Niin kuin Tammet Libanonin ilmoit' ylemmät,
Samoin Lapset Lasten Lapset teitä sylejlewät.
Ah, Ah, eläisa onni osan anne,
Tuoneen tullessa Taiwas tawaranne.
X.o 4.
Ennen ja Nyt.
Lauletaan kuin: Bort plog och spade ur min hand.
v. 1.
Ennen olit Nejot arat
Ihanat ujoiset,
Nyt owat Nejot naisparat,
Rohkeat, rajwoiset.
v. 2.
Ennen ujous suojana
Nejtosen nisillä,
Nyt poisa pejtto ihana
Häwyksi hywille.
v. 3.
Ennen Nejtojnen Nejtsyen
Kanteli kruununa,
Nyt surmattua siweywen
Aina on Ehtona.
v. 4.
Ennen Pijkajnen petetty
Kuin Halmet hallainen,
Nyt se askeleen yletty
On kaikkein kultainen.
v. 5.
Ennen se töiten toimessa
Nopeus Neitosen,
Nyt tutaan Tansin tahissa
Ripeys Ruusuisen.
v. 6.
Ennen Pijkajset Pyhinä
Luit kirjaa kultaista,
Nyt käywään näinä päiwinä
Pitohin Pioista.
v. 7.
Ennen Tytöllä ylkäjnen
Yksi ja ihanainen,
Nyt sillä Sulhaa kymenen
Ej kukaan omajnen.
v. 8.
Siweywen kauwat sulojset
Kuin het näin käyttäwät,
Onkos nyt ihmet Nejtoiset?
Jos pojat pettäwät.
N:o 5.
Muisto-Laulu Noakista.
Ystäwän luona laulettawa. (Ruottista suomennettu).
v. 1.
Ukko Noall, Ukko Noall
Oli Mjehen mjel.
Kujn hän läksi Arkist
Istuitti hän tärkist
Wiina Puita, Wiina puita
jotka kaswa wjel.
v. 2.
Noak sousi, Noak sousi
Ulos Arkistans
Teki wijna-lejlin
Näköjäns kuin kejlin
Juodaksensa, Juodaksensa
Maalle päästyänsä.
v. 3.
Noak arwas, Noak arwas
Että Ihminen
Monast janostuupi
Niin että hän juopi.
Paljast wijna, paljast wijna
Pjenen tuoppisen.
v. 4.
Ukko Noak, Ukko Noak
Asjansa tjes.
Hän joj Pito-paikas
Ejkä wjettän ajkaans
Turhil puhejl, turhil puhejl
Niin kuin sinä mjes.
v. 5.
Eukko Noan, Eukko Noan
Kiitettäwä työ
Hän soi Ukkons juowan
Ajoj pojat tuomaan
Tojsta wijna, tojsta wijna
Monast läpi yön.
v. 6.
Ej hän sanon', Ej hän sanon'
Ukko pane pois
Jo tuo wijna lejlis;
Ej: waan näytti pejlis
Kujnka kaunist, kuinka kaunist
Ukon kaswat loist!
v. 7.
Noak oli, Noak oli,
Peruukiton mjes
Pujoparta Ukko
Punajnen kuin kukko.
Pohjaan ajna, Pohjan ajna
Joj hän-kukatjes.
v. 8.
Sillon Syntyi, Sillojn syntyi
Elää majlmas
Silloin oli ottaa,
Wähintäänkin Olta
Ejkä janost, Ejkä janost
Tjetty koko maas.
v. 9.
Mujston juonti, muiston juonti
Ej wjel ollu majl
Waan tuollainen malja
Jossa nyt on kaljaa
Juotiin pohjan, juotiin pohjan
Aiwan tällälail.
N:o 6.
Talon-Pojan Laulu.
Wejsataan kuin: Gref Adam.
v. 1.
En kerskaa ma Sukuni Suuruesta,
Waan wejsajlen wapaasti mjehuesta.
Työstäni tuleepi hyöjytys huwitus.
Waltakunnallekkin wojman on wahwistus
Wirkan on hywä, ja sätyn on suur
:,: Talon-pojaksi mä mainitaan juur. :,:
v. 2.
Me arwomme wijsailta ansaitsemme
Ain ahkeruella ja järjellämme
Pojkamme puhtailla pestyillä poskilla
Harmaalla jakulla, harjatuil' hjuksilla
Waatiwat Tyttäret tojwohon päin
:,: Lisääten rjemua Rinnojssa näjn :,:
v: 3.
Kuin korkiat kaipaawat kokousta
Ja etsiwät hullusti huwitusta
Sillojn me töitämme toimella täytämme
Aljetun päiwämme rjemulla päätämme
Wiljellen maatamme illolla waan
:,: Aurassa arwo on Isäjmme maan. :,:
v. 4.
O Tyhmät! Kuin luulewat kunniansa
Ajna waluwan armosta wanhempainsa
Sukunsa ijänkin suurena pitäwät
Isänsä kunnjan isojlle käyttäwät.
Kun sukuni Adamist alkunsa sai
:,: Minä nauran siis muille, ja olen ain wai. :,: