HEMMINKI. Jaah! (Menee. Reetta jää nolona seisomaan.)

HELENA (tulee oikealta, nyökäyttää hyvänhuomenen, pysähtyy). Kas,

oletteko vielä kesken aamukahvianne?

REETTA (muuttuu heti päivänpaisteiseksi). Hyvää huomenta, rouva! — Eikä

olla — olen juuri näitä poisviemässä.

HELENA (menee istumaan pöydän ääreen). Hyvä on! Suoma tuo minullekin

pienen suupalan.

REETTA. Satuin tässä viivähtämään, kun jäin kuuntelemaan tuon Suoman

lörpötyksiä. Se sitten vasta osaa puhua pötyä.

HELENA. No, mitä hän nyt sitten? En minä ole mitään sellaista huomannut.

REETTA. Vai ette? Onpa sekin ihme! — Kumma, että rouva pitää sellaista

palvelijaa! (Ottaa tarjottimen pöydältä.)

HELENA. Kuinka niin? Minuun hän tekee hyvin hauskan vaikutuksen.

REETTA (hommaa lähtöä). Ooh! Kylläpä vielä näette — minä en sano sen

enempää.

HELENA (vakavasti). Kuulkaahan, Reetta! Te tahdotte rakentaa riitaa

ja rettelöitä. Mutta se ei tule onnistumaan. Tiedättehän, että meidän

on pakko asua tässä ahtaudessa vielä muutamia päiviä — ja ainakin

niinkauan on pidettävä rauha maassa — sen jälkeen — kun olemme

muuttaneet omalle puolellemme — saatte sanoa ja tehdä mitä haluatte.

REETTA (istuu tupsahtaneena, tarjotin sylissä). Vai riitaa ja

rettelöitä! Minäkö niitä rakennan! — Vaikka minä en ole sanaakaan

sanonut rouvan sulhasestakaan.

HELENA (tiukasti). Mistä?

REETTA. No, siitä Valtalan herrasta, — Reinosta.

HELENA (tyytymättömänä). Kuulkaahan nyt —!

REETTA (toimessaan ja vahingoniloiseen). Enkä kenellekään puhunut

siitäkään mitään — vaikka kaikki muut siitä juttelevat — että Reino

herra kuuluu nyt hakkailevan rouvan tytärtä — Sirkka-neitiä.

HELENA (nousee tulistuneena). Vaiti — ja ulos täältä!

REETTA (hypähtää kummastuneena ylös). Vai minä ulos täältä — meidän

isännän omista huoneista. (Hemminki tulee vasemmalta puettuna ja lakki

päässä. Reetta ei huomaa Hemminkiä.) Kyllä joku toinen saa täältä

lähteä ennen minua — sillä minä kuulun tänne.

HEMMINKI. Reetta! Mitä tämä on?

REETTA (pusertaa itkua). Kun en ehdi heti ilmassa viedä pois isännän

kahvikojeita, niin jo ajetaan ulos. Rouva tässä komentelee, vaikka minä

puhelin kaikessa ystävyydessä.

Turma · 第 16 / 75 题