JUSTIINA, Suvantolan emäntä.
JANNE, hänen poikansa.
MIILI, orpo, kasvattityttö Suvantolassa.
NIKI, nuori mustalainen.
MANJA, hänen naisensa.
MIIHKA, |
NASTJA, | Nikin vanhemmat.
Pitäjän nuorisoa: poikia ja tyttöjä.
Mustalaisia: miehiä, naisia ja lapsia.
On ajateltu tapahtuvan Vuoksen varrella, mutta voidaan sovittaa mille
muullekin seudulle tahansa Suomessa. Sen mukaan on myöskin
kansallispukuja käytettävä ja mikäli mahdollista paikkakunnan lauluja
laulettava.
Mustalaiset puhuvat venäjänvoittoista karjalaissuomea ja heidän pukunsa
ovat kirjavan koreita, vaan enimmäkseen kuitenkin riekaleisia.
Laulut, joiden sanat eivät ole tähän painetut, löytyvät vastaavien
numerojen mukaan Erkki Melartinin julkaisemasta kokoelmasta
"Kansanlauluja Käkisalmelta"; "Vihurin laulu" ja laulu "Uskottomalle",
jotka on säveltänyt herra Leevi Madetoja, sekä mustalaislaulujen
sävellykset ovat myös musiikkikaupoista ostettavissa.
Kykyjen ja varojen mukaan voi lauluja vaihtaa toisiinkin, jopa jonkun
jättää poiskin. Samoin voi menetellä tanssienkin suhteen -- varsinkin
pienehköillä näyttämöillä.
Näyttämö kuvaa Suvantolan talon pihaa. Vasemmalla on asuinrakennus
portaikkoineen ja etualalla olevan ikkunan seinustalla kiikkulauta.
Oikealla on aittoja ja perempänä, toisella puolen tietä, talli.
Taustalla näkyy peltoa, laaja Vuoksen suvanto ja vastarannan
koivumetsä.
On tyyni, ihana, auringonpaisteinen, Juhannuksen jälkeinen
lauantai-ilta.
* * * * *
MIILI (on etumaisessa aitassa, jonka ovi on auki ja hyräilee
puolikovaan laulua N:o 1: Melartin, "Kansanlauluja Käkisalmelta"
n:o 19).
MANJA (jonka huivi on soljunut puoliväliin niskaa, niin että korvat
suurine koristerenkaineen ovat paljaat, tulee, hiipien ja vilkkuen
mustilla, hehkuvilla silmillään ympärilleen, aitan takaa esille,
pysähtyy nurkan kohdalle etualalle ja kuiskaa): Niki!... Niki!!
NIKI (jonka takaraivolle asetetun lakin alta mustankiiltävät
hiuskiehkurat valuvat otsalle, kauniisti varjostaen hänenkin tummia,
levottomia silmiään, ja jonka lyhyen, avoimen takin sekä karkean,
pesemättömän, kaulanapista aukiolevan paidan välistä näkyy puoli
rintaa, minkä poikki, toisen olkapään yli, on viskattu nuora- ja
rautalankavyyhti, siinä riippuvine avaimineen, tiirikoineen,
valinkauhoineen y.m. pikku työkaluineen, tulee, samoin varovasti,
vastaiselta puolelta esille asuinrakennuksen päädyn kohdalle ja
kuiskaa, kädellään sanojaan suojaten): Tiedän: kotona ovat... emäntä
tuvassa, nuori isäntä tallissa.
MANJA (Edelleen kuiskaten): Ja tyttö täällä -- aitassa.
NIKI (Samoin): Tullaan myöhemmällä takaisin.