SUOMALAISEN RUKOUS.

Illan kuu ja tähti,

Loista tietäni,

Väinämöisen miekka,

Viittaa matkani,

Jota mennen päivät, yöt,

Siksi kun ma vaivain työt

Lasken uhriksi

Helmaas, Suomeni!

Ja Sä taivaan Luoja,

Kuule minua,

Kuule rukousta,

Ohjaa onnea!

Säteilläsi lämmitä

Kylvöäni kultaista,

Nosta korrellen

Kiiltotähkänen!

Ja jos sitten tähden

Taas näen koittavan

Taivaallasi, Suomi,

Armas synnyinmaan',

Tyytyväisnä painallan

Pääni kalman helmahan,

Lepään povessas

Kultakukkanas.

1866 (?).

Runoelmia(#13318) · 第 8 / 197 题