TUNGETTELEVA.

Oh, taivas!

CYRANO.

Niin, niin juuri!

Mun nenäni on suuri. Kuuletteko? Suuri!

Te lattanokka, tyhmä, tyhjä, kaistapää,

mä nenästäni ylpeilen, se tietäkää!

Se merkkinä on aina mielen hyvyydestä

ja neron lennosta ja hengen syvyydestä;

se vapaamieliseksi, suoraksi mun näyttää

ja rohkeaksi, kun on tarvis miekkaa käyttää,

niin, semmoiseksi, että itsestänne ette

voi milloinkaan -- ja sen te hyvin tietänette! --

sellaista ajatella. Mutta teistä hohtaa,

te narrimainen lurjus, juuri tuolta kohtaa...

Lyö korvalle.

TUNGETTELEVA.

Ai!...

Cyrano de Bergerac: Viisinäytöksinen runomittainen sankarinäytelmä · 第 11 / 72 题