Harpagon. Cléante. Elise. Valére. Herra Jaques. Brindavoine.
La Merluche.
HARPAGON. Sinä Brindavoine ja sinä La Merluche saatte toimeksenne pestä
laseja ja tarjota juotavia, mutta ainoastaan silloin kuin vierailla on
jano, eikä niin kuin muutamat palvelijat, jotka ehtimiseen yllyttävät
juomaan, vaikk'ei tahdotakaan. Odottakaa kunnes teitä käsketään
useammat kerrat ja muistakaa aina tuoda paljon vettä.
HERRA JAQUES (erikseen). Niin, paljas viini menee päähän.
LA MERLUCHE. Pitääkö meidän riisua tallitakkimme, herra Harpagon.
HARPAGON. Pitää, kun näette vieraiden tulevan, ja varokaa ett'ette
pilaa vaatteitanne.
BRINDAVOINE. Ja tiedätte, herra, että minun liivissäni on suuri tahra
lamppuöljyä.
LA MERLUCHE. Ja minun housuni ovat aivan rikki takaa, jotta, luvallanne
sanoen -- -- --
HARPAGON (La Merluchelle). Ole vaiti. Pidä taitavasti sitä puolta
seinää vasten ja näytä aina etupuolta vieraille. (Brindavoinelle.
Näyttäen miten hänen tulee pitää hattua liivin edessä peittääkseen
tahraa.) Ja sinä, pidä aina hattuasi näin, kun tarjoot jotakin. Ja
sinä, herra poikani, jolle hyväntahtoisesti olen antanut anteeksi tuon
äskeisen juonen etkö jo aijo lakata näyttelemästä tulevalle
äitipuolellesi tuota äreää naamaa?
CLEANTE. Minäkö, isä kulta? Äreää naamaa? Ja minkätähden?
HARPAGON. Hyvänen aika! tunnemmehan noita poikalurjuksia, joiden isät
naivat toistamiseen, millä silmillä heidän on tapa katsella
äitipuoleensa. Mutta jos tahdot minua unhottamaan taannoisen elkeesi,
niin kehotan sinua ennenkaikkea katsomaan ystävällisesti morsiantani
sekä kohtelemaan häntä niin hyvästi kuin sinulle mahdollista on.
CLEANTE. Totta puhuakseni, isä, iloinen en voi olla siitä, että hän
tulee äitipuolekseni. Valehtelisin, jos sitä sanoisin, mutta mitä
siihen tulee, että ottaisin hänet hyvin vastaan ja kohtelisin häntä
ystävällisesti, niin lupaan teitä tarkoin totella siinä asiassa.
HARPAGON. Koeta ainakin parastasi.
CLEANTE. Saatte nähdä, ett'ei teillä ollenkaan tule olemaan syytä
moittimiseen.
HARPAGON. Siinä teet viisaasti.