Harpagon. Elise ja Cléante (puhuvat keskenänsä näyttämön perällä).
HARPAGON (luullen olevansa yksin). Mutta enpä tiedä sittenkään oliko
tuo oikein viisaasti, kun kaivoin puutarhaan nuo kymmenen tuhatta
taaleria, jotka eilen sain. Kymmenen tuhatta kultarahaa on liian suuri
summa kotona säilytettäväksi. (Erikseen, huomaten Elisen ja Cléanten.)
Herra hallitkoon, olinpa puhua itseni kiikkiin! Intoni oli minut
vallata, ja luulenpa ajatuksissani puhuneeni aivan kovaan. (Cléantelle
ja Eliselle.) Mitä nyt?
CLEANTE. Ei mitään isä.
HARPAGON. Oletteko seisoneet siinä kauankin?
ELISE. Vast'ikään tulimme.
HARPAGON. Te kuulitte?
CLEANTE. Mitä isä?