Oatto Härköisellä. Taipalen kylässä Joroisissa, oli yksi vanha Kukko,
jonka akat vaihtovat pois Viljakkalaan, yhteen nuorempaan. Niin Risto
Viljakainen otti siitten ja tappo sen vanhan, josta hään ite teki
Runon.
Ah, sinua kurja Kukko![96]
Lauloit lammin-lantereella,
Mäen-kollossa kakaihtit,
Ainoan _Aaton_ kotona --
_Kaisan_-vaimon kartanossa.
_Kaisoo, Annia_ ajelit
Kukon-kaupallen kylällen;
_Viljakkalaan_ vikkelästi.
_Anni_ aatteli asian,
"Kuinka käynöön Kukon-kauppa?
Kumma vaihtan vastatuksin!"
Ensin _Ellillen_ puheli,
Siitten huastoi _Hannan_ kanssa,
Sattupa _Juutihta_ Juvalta,
Pitkä piika _Putkolasta_,
Savon-niemeltä samatek
_Kaupottari_ kahtomaani,[97]
_Antin_ morsia mokoma
_Kiiskilästä_ käätteli.
Vieläpä riukkuisi _Rikina_,
_Latuttari_ lasketteli,
_Tiina_ juosta tilkiitteli
_Antin_ kanssa kalkutteli,
_Annukka_ ajo perästä. --
Ah, sinua julma _Jussi_,
Kesken koipesit kotihin,
Lippaisit liinan-liolta,
Kapinata kahtomaani.
"Onko Kontio kotona,
Kukon-surma suutuksissa?"
_Risto_ juosta riipotteli,
Piian kanssa piipotteli;
_Liena_ lensi liien ette'en
Pankon luokse painutteli:
"En annak pata'in panna,
Siivo-veteen siivekkästä!"
_Hanna_ paipatti patoa.
_Maija_ muita mahtavampi
Ei voi kuunella kumossaan,
Eikä toisessa tuvassa.
Kukon-virttä veisattavan.
Viljakainen.