Kiitoslaulut.
(Helkavirren sävel.)
Isännän ma ensin kiitän.
kun on suohon suojan tehnyt,
piittähirren petäjästä,
kankahalle katoksensa,
ruotehet romeikolta,
sammalet sulilta mailta.
Usein hyvän isännän,
sen tarkan talon isännän, --
jäänyt on kinnasta kivelle,
saahessa tätä salia,
kamaria kalkuttaissa;
kaatoi tuosta kauniin kasken,
kylvi maita, kylvi soita,
kasvatti vihannan viljan,
siit' on vilkas viina tullut,
olut on ohrista osattu!
Emännän ma sitte kiitän,
se tarkka talon emäntä,
kuulevi kukotta nousta,
vihkimähän Viljoansa,
katsomahan karjoansa.
Usein on hyvä emäntä,
tämän talon tarkka nainen,
ohrista oluen pannut,
maun tehnyt maltahista,
huhutellut humalata,
virutellut viinakullan.
Hyvin on tehnynnä emäntä,
kun ompi olutta pannut,
siit on tehnyt sen paremmin,
kun on juomahan kututtu.