MUSTASUKKAINEN.

Istut toisen naisen luona,

ehkä sylityksin;

Minä kurja yksin.

Rinnassani kuohuu kulta, kuona!

Raivoon!

Nostan nyrkin taivoon!

Ja ma vannon ja ma lupaan,

suljen itseni jo tummaan tupaan!

Mull' on voimaa vielä!

Kivenmukuloita mieluisemmin

tuolla kylätiellä lemmin,

kiihkeästi hemmin,

kuin sua kulta, tunnoton,

vanha, viekas, onneton!

Sydän, ällös pakahdu

hullu rauhoitu!

Seinän takaa soitto soi,

kannel uskovaisten.

Tavat heidän laisten

lohduttaa ei mua voi.

Vielä heidän laulunsa

pikku neeker pojasta

mua harmittaa...

Pyynikin ruoho · 第 24 / 45 题