EEVI. Se, jossa oli sinetti?
PENTTI. Sellainenko urkkija sinä olet?
EEVI. Onko se paperi tuossa kirjeessä?
PENTTI (kohauttaa olkapäitään ja aikoo lähteä).
EEVI (estää häntä). Kuule minua! Minä en ole mikään urkkija, enkä
kulje isän asioilla. Usko se! — Vastaa vain minulle, onko sekin paperi
tuossa kirjeessä?
PENTTI (katsoo Eeviä pitkään). Entä — jos olisi?
EEVI. Se oli Ainan valtakirja? Eikö niin? Kuulutusta varten?
PENTTI (ei vastaa).
EEVI. Sano — oliko?
PENTTI. Minun ei tarvitse tehdä sinulle tiliä töistäni.
EEVI. Se oli siis se!
PENTTI. No, olkoon sitten! — Mene nyt kertomaan niille!
EEVI. Kuule, Pentti! — Minä vakuutan sinulle vielä kerran — minä en
sekaannu sinun asioihisi, enkä anna isälle minkäänlaisia ennenaikaisia
tietoja. Mutta minä varotan sinua vakavasti! Ajattele, että isä saa
kuitenkin jo huomenna tietää tämän. Ehkä jo tänään. Sinun pitää sitä
ennen auttaa minua toimittamaan Aina pois meiltä — kotiansa.