AINA. Arvaas — saatkos — saatkos — (juoksee nauraen ulos oikealle).
PENTTI (löytää lattialta vielä pari neulaa. Aikoo heittää ne pöydälle,
mutta menee Ainan perässä).
PALVELUSTYTTÖ (tuo kahvitarjottimen, jonka asettaa sohvapöydälle.
Aikoo mennä, mutta kääntyy sulkemaan pesän pellit).
EEVI (aukasee oven rouva Airolalle. Palvelustytölle). Tuo kahvi sisään!
PALVELUSTYTTÖ. Kyllä. (Menee).
ROUVA AIROLA. Vai vasta kesällä sinun hääsi pidetään? Saamme pitää
siis sinut koko talven. Se on meidän onnemme, se. — Eikö Pentti ole
kotona?
EEVI. Pentti? (Katsoo ympärilleen). Oli tässä juuri äsken Ainan kanssa.
(Viittaa Pentin ovea). On ehkä tuolla huoneessaan.
ROUVA AIROLA. Kyllä suureen taloon joudut emännäksi, Eevi kultani.
Olisin iloisempi sinun puolestasi jos talo olisi pienempi.
EEVI (istuu). Olenhan minä tässä jo vähin tottunut. Äidin kuoleman
jälkeen on täytynyt yritellä. Mutta istuhan nyt, täti hyvä!
ROUVA AIROLA. Kiitos, kiitos! (Istuu). Ja isäsi on yhä vielä sinun
tulevaa kotiasi tarkastelemassa? Niinkö?
EEVI. Minä pelkään, että isän matka Ylimaahan on tarkottanut muutakin.
Sieltä ehkä hommataan Koljaalle emäntää. Emma Liinaharjua.
ROUVA AIROLA. Niinkö? No! Rakastaako Pentti häntä?
EEVI. Ei.