Älkää itkekö raatajaraukat,
älkää voihkatko kurjat;
ei näät helly kyynelistänne
julmurit kylmät ja nurjat.
Pankaa pikemmin kätenne nyrkkiin,
hampaanne yhtehen purkaa
ja sitä, kun ette te ennemmin nousseet,
sitä te sorretut surkaa!
"KULTAINEN" NUORISO
"Kultainen nuoriso",
katinkultapinta,
tiedätkö mikä on
elostelus hinta?
Tiedätkö kuka sinut
juottaa ja syöttää,
kuka sinut tietojen
aseilla vyöttää?
Ken sinut taiteen
tanhuille kantaa,
ken sinut kaunista
etsiä antaa?
Kuka, sano, maksaa
yötiset kemus,
leikkisi löyhän
ja raa'an remus?
Et sinä, eikä sun
sukusi suuri. --
Kansa ne maksaa,
kansapa juuri.
Kansa! Se kansa,
mi orjana oihkaa,
kansa, mi työnpakon
vankina voihkaa.
Kansa, mi sulta saa
piiskaa ja pilkkaa,
vain ylenkatsojan
sortoa silkkaa.
"Kultainen" nuoriso,
velkasi taakka
voi sinut painaa
maahankin saakka,
kun sua velkoo
työnorjaparvi.
_Sen_ oma on näet
runsautessarvi!