Jouluvieraita.
Mies ja vaimo.
Joulutervehdys sydänmaasta.
Koti!
Koivun rungossa 1860—1890.
Toteutuvia ennustuksia.
Hyvällä tuulella.
Ison sisaren häät.
"Syntistä elämää".
Kirjojen jouluyö. Fantasia.
Henryk Sienkiewicz.
Henryk Sienkiewicz kuuluu vanhaan liettualaiseen aatelissukuun ja on
syntynyt 1846. Hän opiskeli Warsowan yliopistossa. Kahdenkymmenen
kolmen vuoden ikäisenä julkaisi hän ensimäisen romaaninsa, _Turhaan_,
jossa hän kuvailee oman aikakautensa elämää. Mutta vasta v. 1878,
matkansa jälkeen Amerikassa ja useissa Europan maissa, alkoi hän
saada pysyväistä mainetta ensi luokan kirjailijana. Siltä ajalta
ovat m.m. teokset: _Hiilipiirroksia_ (suomeksi), _Janko musikantti,
Leipätaistelun aikana_ (suomeksi), _Bartek voittaja_ y.m., jotka kaikki
ovat täynnä lyriikkaa, huumoria, katkeruutta ja syvää surua kärsivien
tähden. Mestarin kädellä maalailee hän kurjien valtiollisten ja
yhteiskunnallisten olosuhteiden aikaan saamat kurjuudet.
Verrattomissa historiallisissa romaaneissaan: _Tulella ja miekalla,
Vedenpaisumus, Herra Wolodyjowski ja Ristiritarit_ kuvailee kirjailija,
joka on lämmin onnettoman isänmaansa ystävä, asianymmärryksellä ja
tarkkuudella Puolan sankaritaisteluja Saksan ritaristoa, kasakoita,
turkkilaisia ja ruotsalaisia vastaan.
Sienkiewiczin teokset nykyisestä Puolasta ovat: _Ilman dogmeja_ (1890)
ja _Polanieckin perhe_ (1894). Edellisessä hän ruoskii uskottomuutta
ja henkistä laiskuutta, jälkimmäisessä esitetään yhteiskunnan
parannuskeinoksi kristillisyys ja siitä johtunut tarkka velvollisuuden
tunto.
Nerokkain hänen kirjoistaan on epäilemättä _Quo vadis?_ (1895), joka on
suomeksikin ilmestynyt. Siinä käsitellään keisari Neeron aikoja, Rooman
paloa ja kristittyin kauheata vainoa sekä näytetään Kristus siksi
johtotähdeksi, jonka avulla maailman arvoitus saatetaan ratkaista.
_Seuratkaamme häntä!_ on suurenmoisempi sisällölleen kuin _Quo vadis_.
Nopeasti toisiansa seuraavissa kuvissa liukuvat siinä ohitsemme
ihmiset ja tapahtumat Roomassa, Aleksandriassa ja Jerusalemissa,
noissa kolmessa antiikisen sivistyksen Centrumeissa. Siinä saamme
myös tarkastella uskonnollisen kehityksen kolmea astetta: pakanuutta,
milloin rakastettavana ja hienona, milloin taasen raakana ja julmana:
juutalaisuuden ankaria lakeja; kristillisyyden oppia rakkaudesta ja
anteeksi-antamisesta.
Päähenkilöt teoksessa ovat: Cinna, Antea ja Pontius Pilatus. Ne ovat
psykologisia muunnoksia _Quo Vadiksen_ Viniciuksesta, Lygiasta ja
Petroniuksesta. Mutta kuolevan pakanamailman sijasta kohtaa meitä
täällä Hekaten kummituskasvot, apostolien Pietarin ja Paavalin asemesta
itse Kristus, Neeron cirkuksen sijasta Golgatha. Esillä ovat myös
kreikkalaiset filosofit ja juutalaisten korkea raati.