1. Nyt umpeen vaipui se kirkas silmä,
Se sydän lempeä nyt on kylmä!
Jo äidin peittivät nurmen alle,
Jost' ei se vastaa valittajalle!
2. Ma täällä käyn hänen haudallansa
Yhäti mummoni vanhan kanssa,
Ja äidin muistelen armautta,
Sen suloisuutta, sen rakkautta!
3. Ah maksaa ken voi, mink' äit' on tehnyt,
Ja kaiken huolen, min meist' on nähnyt?
Jok' unohtaa oman äidin voisi,
Maan päällä petturi ilkein oisi!
Oi äitin' armas, äiti kulta!