ULJAALA. Te yritätte raivata itsellenne siirtymistilaa —

PAUKKAINEN (kumartaa kohteliaasti). Aivan oikein. Joko eteenpäin — tai

aivan sivulle.

ULJAALA. Siis: joko — taikka —?

PAUKKAINEN. Varmasti.

ULJAALA (hetken mietittyään, toimekkaasti). No, niin! Pyydän, ettette

poistu talosta — ennen kuin olen saanut teitä puhutella. (Lähtee ja

kääntää kirjan kannet mennessään, alkaen heti lukea.)

PAUKKAINEN seisoo hetken liikkumattomana, pistää sitten kädet

housuntaskuihin ja alkaa vihellellä.

MARI (tulee hengästyneenä). Juoksin koko puutarhan — mutta en löytänyt

— olivat kai menneet puistokadulle — (Alkaa koota astioita pöydältä,

katsahtaen silloin tällöin Paukkaista.)

PAUKKAINEN (seisoo liikkumattomana ja viheltelee).

MARI (arasti). Osastopäällikkö!

PAUKKAINEN (lakkaa viheltämästä, mutta ei muuta asemaansa). Hm?

MARI. Minä vain olisin niin hirveän utelias tietämään — oliko tuo

äskeinen puotijuttu — leikkiä — tai totta?

PAUKKAINEN (kääntää päätään ja kiepahuttaa sitten korollaan itsensä

ympäri.) Tietysti!

MARI. Mikä?

PAUKKAINEN. Että selvä se! All right!

(Eteisen kello soi. Mari menee avaamaan. Paukkainen kävelee etualalle

oikealle).

MARI (eteisessä). Kauppaneuvos ei ole sisällä — hän on konttorissa.

RÖYTTO (eteisessä). Siitä huolimatta pyytäisin saada häntä odottaa

täällä. Olen tehtailija Röyttö.

MARI. Tehkää hyvin!

RÖYTTÖ (tulee sisään). Kas vaan — herra Paukkainen on täällä!

MARI (kokoilee astioita tarjottimelle).

PAUKKAINEN (menee tervehtimään). Hyvää päivää, tehtailija Röyttö!

Kauppaneuvostako haluatte tavata?

RÖYTTÖ (naurahtaa ja yskähtää, käännellen sikaarin puolikasta

kädessään). Niin — he, he, he — öh! Olisi vähän sellaista

kahdenkeskistä.

PAUKKAINEN. Tehkää hyvin ja istukaa — kauppaneuvos tulee kai kohta.

MARI (menee oik. peräovesta).

RÖYTTÖ. Oli hauska tavata herra Paukkaistakin. Kävin siellä

makasiineilla —

PAUKKAINEN. Istukaa — olkaa hyvä! (Istuu selin pöytään.) Joko olette

onnistunut vuokraamaan puotihuoneistonne?

RÖYTTÖ (istuu). Olisihan siinä nyt niitä vuokraajia — he, he, he, öh —

mutta antaisin kernaimmin teille — tutulle miehelle —

PAUKKAINEN (torjuvasti). Ei! Antakaa heille vaan — jos saatte

pyytämänne vuokran —

Aamukellot(#78487) · 第 24 / 56 题